Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah oikoo virhetulkintaa, jonka mukaan sote-menoja ollaan leikkaamassa. – Joka tapauksessa siihen kuluu vähintään 4,5 miljardia euroa lisää tämän vaalikauden aikana.

Säätytalolla neuvoteltava sote-kokonaisuus on valtava ja ryhmä on kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayahin mukaan melkoisen työtaakan alla.

– Työmäärä on siinä pöydässä sen kokoinen, että vaikka siinä on kaksi jaostoa sen alla näitä asioita handlaamassa, niin tulee olo, että pystyttäisiinkö sote-pöydän työmäärää vielä jollakin tavalla helpottamaan, hän kertoi toimittajille Säätytalolla tänä aamuna.

Essayahin mukaan ryhmälle kuuluu työrauha ja toisaalta siellä ovat puolueiden parhaimmat sote-osaajat.

Kun puheenjohtajat olivat aamulla rappusilta poistuneet omiin neuvotteluihinsa, Säätytalolla alkoi jo kuudestoista työpäivä.

Sote on yksi työllistävimmistä ryhmistä, sillä valtion budjetista momenttiin kuluu suurin piirtein yksi neljäsosa.

Essayahin mukaan sote-ryhmän työ on suomalaisten kannalta niin keskeinen, että työ siinä on tehtävä erityisen huolella.

Työskentelyä ei helpota, että viime vaalikaudella sorvattuun soteen ja niiden pohjalta synnytettyihin hyvinvointialueisiin jäi runsaasti lastentauteja, mutta myös varsinaisia valuvikoja.

Sote-menot ovat voimakkaalla kasvu-uralla ja sen päälle tulevat vielä noin puolentoista miljardin euron ylimääräiset kulut, jota ei ole toistaiseksi katettu millään. Ylimääräistä haarukoitavaa tulee muun muassa palkkaharmonisoinnista, hoitotakuusta ja hoitajamitoituksesta sekä ICT-kuluista.

Ilman näitäkin lisäkustannuksia, nykyisen lainsäädännön mukainen kulurakenne tarkoittaa noin neljän ja puolen miljardin lisäystä nykyisen tasoon verrattuna vaalikauden loppuun mennessä. Kustannukset tulevat kasvamaan kun väestö ikääntyy ja palvelutarve kasvaa.

– Olemme siis tulevina vuosina laittamassa lisärahaa soteen joka tapauksessa, Essayah sanoo.

Hänen mukaansa tehtäväksi jääkin ainoastaan sen pohtiminen, että millä tavalla kustannusten kasvua pystyttäisiin hillitsemään.

Tietyssä mielessä sote siis on kaatumassa tulevan hallituksen syliin, sillä menojen hillitseminen on vaikea harjoitus.

Hyvinvointialueet ovat vastikään aloittaneet työnsä. Esimerkiksi sosiaali ja terveyspalveluiden integraatio ja rakenteiden uudistustyö vie aikansa.

– Eivät nämä ihan sormia napsauttamalla tapahdu, Pohjois-Savon hyvinvointialueen hallinnossa vaikuttava Essayah tietää.

Hän nostaa esimerkiksi kunnilta lankeavat vuokrasopimukset ja sairaanhoitopiireiltä tulevat keskeneräiset rakennusinvestoinnit. Muutamilla alueilla on lisäksi erityishuoltopiirejä, jotka purkautuvat ja sieltäkin tulee erilaisia kustannuksia.

– Ne ovat hyvinvointialueille ikään kuin huomenlahja, joihin ei ole voinut mitenkään vaikuttaa.

Tähän menessä neljä hyvinvointialuetta on hakenut lisää lainanottovaltuuksia valtiovarainministeriöltä.

Essayahin mukaan voikin olla, että ”seuraavalla kierroksella” loputkin hakevat niitä lisää.