Tampereella toimittajille puhunut Sari Essayah kertoi, miksi hänestä tuli maa- ja metsätalousministeri ja mitä hän ajattelee presidenttiehdokkuudesta

22.8.2023 klo 15:56 Politiikka Samuli Rissanen

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah kertoi toimittajille Tampereella syy siihen, miksi KD:lle tuli hallituksessa vastuulleen maa- ja metsätalousministeriö.

Presidentivaaleihin osallistumisesta omalla ehdokkaalla päättää Essayahin mukaan KD:n puoluekokous, jossa asiasta keskustellaan viikonloppuna. Hän kertoo myös oman ratkaisunsa puoluekokouksessa Joensuussa.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah hyppäsi kesä-heinäkuun vaihteessa päättyneiden hallitusneuvottelujen jälkeen kuin liikkuvaan junaan, kun hänestä tuli maa- ja metsätalousministeri. Heti seuraavalla viikolla hän jo matkusti ministerinä ensimmäisiin EU-kokouksiinsa.

Eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Essayah kertoikin toimittajille, että lomaa ehti pitää muutaman päivän verran. Essayahin elokuu jatkuu viikonloppuna puoluekokouksessa Joensuussa. Siellä hänen on määrä kertoa, onko hän lähdössä myös kristillisdemokraattien presidenttiehdokkaaksi.

– Meillä on puoluehallituksen päätös, että lähdemme presidentinvaaleihin omalla ehdokkaalla, mutta tästä varmasti sitten puoluekokouksessa keskustelemme, Essayah totesi toimittajille Tampereen Raatihuoneella tänään.

– Meillä on puoluehallituksen päätös, että lähdemme presidentinvaaleihin omalla ehdokkaalla, mutta tästä varmasti sitten puoluekokouksessa keskustelemme, Essayah totesi toimittajille Tampereen Raatihuoneella tänään.

Mutta miten Essayahista sitten tuli maa- ja metsätalousministeri. Hän kertoo, että kesällä hallitusneuvottelujen loppusuoralla, Petteri Orpo tuli KD:n ryhmähuoneeseen.

– Hän sanoi, että oli ajatellut minulle maa- ja metsätalousministerin pestiä. Hän kysyi, mitä olisin siitä mieltä. Ja myönnettävä on, että heti se tuntui omalta ja oikealta, Essayah kertoo.

Kristillisdemokraatit on tehnyt työtä maa- ja metsätalouden puolesta vuosikausia.

– Olemme käyttäneet opposition järeintä asetta, kun olemme jättäneet hallitusten vastattavaksi kahdella viimeisellä eduskuntakaudella välikysymyksen maa- ja metsätaloudesta. Maa- ja metsätalouden asioita olemme pitäneet esillä myös lukemattomissa puheenvuoroissamme.

Toimenpiteidemme taustalla on Essayahin mukaan halu pitää huolta suomalaisesta ruokaturvasta ja huoltovarmuudesta.

– Maatalous ei ole ongelma, vaan ratkaisu moneen. Maa- ja metsätalous on mahdollistaja koko Suomelle. Maa- ja metsätaloutta ei tarvitse pelastaa, vaan se on mukana luomassa elinvoimaista, vahvuuksia hyödyntävää Suomea.

– Koen tärkeimmäksi tehtäväkseni ja missiokseni tällä hallituskaudella tuoda toivoa ja luottamusta, sekä konkreettisia keinoja maa- ja metsätalouteen ja monenlaiseen maaseutuyrittäjyyteen.

Globaali ruokaturva on keskinäisriippuvuuksien maailmassa yhä haavoittuvaisempi, minkä Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on karulla tavalla osoittanut. Samalla ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä ja muuttaa maailmalla laajoja alueita viljelykelvottomaksi. Essayhin mukaan on selvää, että alueilla, joilla viljelyolosuhteet ovat verrattain hyvät, kuten Suomessa, on jo globaalin ruokaturvan nimissä panostettava ruokaa tuottavaan maatalouteen.

– Meille on annettu viljelemisen ja varjelemisen tehtävä. Maatalouden toimintaedellytyksistä on pidettävä huolta jatkossakin.

Elintarviketeollisuus kuuluu myös ministeriön toimialaan. Maatalouden, jalostuksen sekä kaupan, ruokaketjun jokaisen toimijan, tulisi Essayahin mukaan saada oma, oikeudenmukainen osuutensa kaupasta.

– Kokemukseni EU-parlamentissa painoi myös vaakakupissa, kun ministerivalintoja tehtiin, Essayah myöntää.

Maa- ja metsätalousasiat ovat erittäin tiukasti kytköksissä EU:n päätöksentekoon. Niinpä EU:n toimintatavat tuntevan ministerin vaikuttaminen EU-tasolla lähtee nopeasti käyntiin.

– Jo nimeämiseni jälkeisenä maanantaina matkustin ensimmäiseen maatalous- ja kalastusneuvoston kokoukseen.

– Maa- ja metsätalousministeriössä moni asia kietoutuu yhteiseen EU-sääntelyyn, jonka takia on ollut haastavaa löytää keinoja silloin kun apua tarvittaisiin nopeasti. Laitoimme siksi heti liikkeelle nuorten maatalousyrittäjien kriisituen. Juuri heillä on mittavia investointeja kannettavanaan.

Euroopan parlamentti käsitteli heinäkuussa myös Suomessa paljon puhuttanutta ennallistamisasetusta ja hyväksyi sen pienellä enemmistöllä. Parlamentin kanta on tehtyjen muutosten valossa Essayhin mielestä ”hivenen maltillisempi” kuin neuvoston yleisnäkemys oli. Maatalousmaan ja turvemaiden ennallistaminen kaatui, joten kaksi keskeistä huolenaihetta on parlamentin kannassa paremmin.

Tulevat trilogin neuvottelut ratkaisevat Essayahin mukaan lopputuloksen. Neuvottelut tulevat olemaan todella haastavat ja suomalaisten tulee katsoa perään ja yrittää saada trilogineuvotteluissa asetusta vielä monilta osin parannettua. Työtä ja edunvalvontaa tämänkin osalta ulee riittämään.

– Tämä hallitus on pitkästä aikaa selkeästi suomalaisten asialla ja haluaa vaikuttaa jo etukäteen, jotta Suomelle vahingollisilta päätöksiltä voitaisiin välttyä. Siinä riittää työtä niin allekirjoittaneella, kuin monella muullakin ministerillä, Essayah arvioi.

Ylös