Jatkokaudelle valittava KD:n puheenjohtaja Sari Essayah saapui kotikentällään pidettävään puoluekokoukseen ja piti vahvan puheen kristillisdemokraattien roolista hallituksessa

26.8.2023 klo 14:45 Politiikka Samuli Rissanen

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah esiintyi päättäväisenä KD:n puoluekokousväelle Joensuussa pidettävässä puoluekokouksessa. Hän ei jättänyt epäselväksi, mihin kristillisdemokraatteja tarvitaan ja millaisiin arvoihin puolue on ankkuroitunut. Hallituksessakin KD on ottanut sillanrakentajana roolin. (Kuva: Kristiina Kunnas)

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah saapui kotikentällään pidettävään puoluekokoukseen ja piti vahvan puheen kristillisdemokratiasta, ja arvoista, joihin puolue on ankkuroitunut. Essayah valitaan puolueen puheenjohtajaksi tänään ja huomenna hänet nimettäneen puolueen presidenttiehdokkaaksi.

Kristillisdemokraatit ovat parhaillaan koolla puoluekokouksessaan Joensuussa. Kokouksessa on määrä valita puolueella uusi puheenjohtajisto. Lauantaina erityinen huomio kohdistuu puolueen varapuheenjohtajakisaan, sillä puolueen puheenjohtaja Sari Essayahilla ei ole haastajia.

Kristillisdemokraattien varapuheenjohtajavaaliin onkin ilmoittautunut 14 kisailijaa.

Sunnuntaina puoluekokouksessa käydään keskustelua puolueen presidenttiehdokkaasta ja asiasta on tarkoitus tehdä virallinen päätös. Puoluehallitus esitti jo torstaina kristillisdemokraattien puheenjohtajaa, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahia presidenttiehdokkaaksi. Joka tapauksessa kristillisdemokraatit osallistuvat presidentinvaaleihin omalla ehdokkaalla.

Puolueen puheenjohtajana jatkava Sari Essayah nimettäneen todennäköisesti huomenna myös puolueen presidenttiehdokkaaksi.

Essayah itsekin totesi linjapuheessaan, että presidentinvaaleihin on Suomessa aina ollut suuri kiinnostus.

– Vaikka presidentillä ei ole enää sisäpoliittista valtaa, hänellä on arvovaltaa ja ennen kaikkea arvojohtajuutta.

– Meillä presidentti ei ole seremoniallinen instituutio, vaan oikeasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtaja yhdessä valtioneuvoston kanssa. Nato-Suomessa hän osallistuu puolustusliiton huippukokouksiin, mitä ei ole syytä muuttaa.

– Vaikka presidentillä ei ole enää sisäpoliittista valtaa, hänellä on arvovaltaa ja ennen kaikkea arvojohtajuutta. Tässä monella tavalla polarisoituneessa ajassa presidentin tulisi enemmän yhdistää kuin jakaa kansakuntaa, Essayah linjasi.

Puoluekokousväelle puhunut Essayah korosti, että puoluekokouksella on tärkeä rooli henkilövalintojen tekijänä. Nyt valittavalla puheenjohtajistolla käydään kahden seuraavan vuoden aikana peräti neljät keskeiset vaalit. Ensi vuonna vuorossa ovat presidentin- ja EU- vaalit ja seuraavana vuonna tuplavaalit eli alue- ja kuntavaalit.

– Vasta vuosi 2026 on ensimmäinen vaaliton vuosi kymmeneen vuoteen. Valittavan puheenjohtajiston on oltava valmis vetämään vaalivankkureita, tekemään työtä niin osastojen kuin piirienkin hyväksi, valmis soittamaan satoja ehdokasrekrypuheluita ja motivoimaan vapaaehtoisia.

Essayahin mukaan puolueen puheenjohtajistoon tarvitaan henkilöitä, joista jokainen pitäisi voida nähdä ministerinä.

Hän siteerasi Vihreiden puoluesihteerinä toiminutta Panu Laturia, joka antoi aikoinaan vinkin siitä, keitä pitäisi omasta väestä puolueen puheenjohtajistoon äänestää.

– Äänestä häntä, jonka voit nähdä ministerinä, Laturi oli todennut.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah oli suosittu henkilö hänen kotikentällään pidettävässä puoluekokouksessa. Essayah käväisi Joensuun torilla pidetyillä Maalaismarkkinoilla. (Kuva: Samuli Rissanen)

”Arvomme ovat ankkurimme”

Kesän kohuotsikoiden jälkeen Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essaya halusi linjata, että kristillisdemokraateille rasisminvastaisuus on itsestäänselvyys.

– Kristillinen ihmiskuva on arvojemme lähtökohta. Moniarvoisuuden ja arvojen suhteellisuuden sijaan korostamme perusarvojen merkitystä kaikkia ihmisiä suojaavina. Puolustamme ihmisoikeuksia sekä jokaisen ihmisen täyttä arvoa. Jokainen ihminen on ainutlaatuinen ja korvaamaton yksilö. Ihmisarvo perustuu ihmisen olemiseen, ei hänen tekoihinsa, kykyihinsä, syntyperäänsä tai muihin ominaisuuksiinsa, hän sanoi.

Essayahin mukaan uskonnonvapaus on tärkeä perusoikeus.

– Kristillisdemokraatteina puolustamme jokaisen oikeutta ilmaista vapaasti mielipiteensä ja vakaumuksensa. Näin olemme toimineet niin oppositiossa, kuin nyt hallituksessa. Meille on aina ollut tärkeää puolustaa uskonnon- ja vakaumuksen vapautta niin meillä kuin muualla.

Puoluekokousväelle puhunut Essayah kertasi, että KD:n linjaukset hallitusohjelmassa näkyvät erityisesti perhepolitiikassa. Vaikka hallitustyössä korostuu talouden säästötalkoot, kotihoidontukeen ja lapsilisään ei kosketa.

Lapsilisää nostetaan alle kolmevuotiailta ja monilapsisissa perheissä, yksihuoltajakorotusta ja opiskelijoiden huoltajakorotusta parannetaan, yksityisen hoidontukea korotetaan ja pitkään ajamamme verotuksen lapsivähennys toteutuu.

Perusopetukseen ja ammatilliseen koulutukseen tehdään niin ikään merkittäviä satsauksia. Samoin kansanopistojen opistovuosikoulutus kaksinkertaistuu; tämä auttaa Essayahin mukaan erityisesti niitä, joille toiselle asteelle siirtymien on eri syistä haasteellista.

Oppimisen tukea vahvistetaan kaiken kaikkiaan ja nuorten terapiatakuu toteutetaan. Liikunnallisen elämäntavan edistämiseen satsataan.

– Koko Suomi on saatava liikkeelle muksusta mummoon.

Essayah halusi ikään kuin aleviivata, että leikkauslinjaa ei kohdisteta heikoimpiin. Hän muistutti, että lapsiperheiden ohella eläkeläiset jäävät säästöjen ulkopuolelle.

Päinvastoin: Eläkeläisten mahdollisuuksia tehdä työtä helpotetaan tuntuvalla veroporkkanalla eikä eläkkeisiin tai eläkeläisten asumistukeen kosketa. Vanhusten kotona asumista tuetaan ja omaishoitoa lähdetään laittamaan kuntoon laajalla ohjelmalla.

Sosiaaliturvaa uudistetaan KD:n kannustavan perusturvan mallin pohjalta. Essayah on ylpeä siitäkin, että hallitus vihdoin vakinaistaa seurakuntien ja järjestöjen ruoka-aputoiminnan rahoituksen. Keliakiakorvaus palautetaan alaikäisiä ja alemman tulotason aikuisia painottaen.

– Kuljetuksen ja liikkumisen kustannuksia lasketaan ja investointiympäristöä parannetaan ja infraa laitetaan kuntoon, jotta koko maa pysyy mukana.