Eduskunnan kalapäivässä pyrittiin vahvistamaan kalakantoja. Tervehdyspuheen toi maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.

Kansanedustajat ja kalatalouden asiantuntijat kokoontuivat tänään tiistaina eduskunnan kalapäivään Pikkuparlamentissa.

Eduskunnan kalapäivän järjestivät Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, WWF Suomi, Suomen luonnonsuojeluliitto, Kalastusopaskilta, Metsähallitus Eräpalvelut, Varsinais-Suomen ELY ja eduskunnan kalakerho. Lisäksi kalatuotteita maisteltaviksi sponsoroivat Hätälä, Järki Särki, Kalatukku E. Eriksson ja Järvi-Suomen Kalatuote.

Päivän teemana oli nostaa esiin keinoja varmistaa kalakantojemme kestävyys, jotka luovat perustan monimuotoiselle kalastukselle. Hallitusohjelman mukaisesti esillä on myös kalastusmahdollisuuksien parantaminen, vaelluskalakantojen elvyttäminen ja kotimaisen kalan hyödyntämisen lisääminen.

– Vaikka syömästämme villikalasta 70 prosenttia on itse pyydettyä, tarkoittaa se vain noin kahta kiloa henkilöä kohti vuodessa. Laajat hyvinvointivaikutukset selittävät vapaa-ajankalastuksen vankkaa asemaa Suomessa, mutta se myös sitouttaa toimimaan kalojen ja vesistöjen hyväksi sekä lisäksi rahoittaa kalatalouden edistämistä ja vesien suojelua. Kalan pyytämisen ja syömisen lisäämistä on helppo kannattaa. Niihin liittyy paljon myös yhteensovitettavaa, sillä lähes kaikki vaelluskalakantamme ovat uhanalaisia ja monet muutkin kalakantamme osoittavat taantumisen merkkejä. Orpon hallitusohjelmassa on monia keinoja myös tämän huolestuttavan tilanteen korjaamiseksi, Suomen Vapaa-ajan kalastajat toteaa tiedottessaan.

Kalapäivän avasi puhemies Jussi Halla-aho. Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah toi päivään tervehdyksen.

– Vapaa-ajankalastus on yksi suosituimmista ulkoiluharrastuksista maassamme, ministeri Essayah muistutti.

Luonnonvarakeskuksen viimeisimmän selvityksen mukaan noin 1,5 miljoonaa suomalaista, eli noin neljännes väestöstä, harrastaa kalastusta. Heidän vuotuinen kalansaaliskin on huima: yli 30 miljoonaa kiloa.

– Kalastus onkin siinä mielessä hieno harrastus, että se tuottaa ulkoilun hyödyllisten terveysvaikutusten lisäksi terveellistä ruokaa suomalaisten lautasille, Essayah jatkoi.

Hän totesi hallitusohjelman pyrkivän saamaan kotimaisen kalan kulutuksen nousuun.

– Yksi keino siihen on vapaa-ajankalastusmahdollisuuksien parantaminen. Tänään pääsemme täällä eduskunnan perinteisessä kalapäivässä myös maistelemaan, millaisia herkkuja kotimaisesta kalasta voi tehdä. Tosiasia, joka harvoin tulee mainituksi, on se, että kala on kaikkein ilmastoystävällisintä proteiinia. Kotimaisen kalan kulutuksen kasvattamisella saavutetaan siis useita hyötyjä.

Hallitus näkeekin vapaa-ajankalastuksen tärkeänä ja tuettavana harrastuksena ja toteuttaa lukuisia toimia parantaakseen kalastuksen harrastusmahdollisuuksia sekä tukeakseen kotimaisen kalan käyttöä.

– Hallitus näkeekin vapaa-ajankalastuksen tärkeänä ja tuettavana harrastuksena ja toteuttaa lukuisia toimia parantaakseen kalastuksen harrastusmahdollisuuksia sekä tukeakseen kotimaisen kalan käyttöä.

Hallitus haluaa tukea myös kalastusmatkailua.

– Se nähdään tärkeänä vetovoimatekijänä. Tätä työtä ohjaa kalastusmatkailun kehittämisohjelma, jota valmisteltiin viime vaalikaudella. Ohjelma on tarkoitus vielä viimeistellä lausuntopalautteen perusteella. Tässä kohtaa on syytä mainita, että Pohjois-Savon elinvoima-, liikenne- ja ympäristökeskus on laittanut hakuun itäisen Suomen kalastusmatkailun kehittämiseen tarkoitetut hankevarat, jotka ovat haettavana lokakuun aikana.

– Hallitusohjelman mukaisesti on tarkoitus laajentaa liikuntasetelin käyttöalaa siten, että sitä voidaan hyödyntää kalastus- ja eräpalveluiden hankintoihin. Hallitus myös laajentaa kalastonhoitomaksun maksuvelvollisuutta turvatakseen kalatalouden edistämisvarojen riittävän tason. Mainituilla varoilla muun muassa toteutetaan kalakantojen hoitotoimenpiteitä.

Essayah muistutti kuulijoita siitä, että hallitus kantaa erityistä huolta vaelluskalakantojen tilasta.

– Vaelluskalojen elinolosuhteiden parantamiseen panostetaan jatkamalla NOUSU-ohjelman resursointia ja toimeenpanoa.

Viikko sitten maa- ja metsätalousministeriö tiedotti Haminan kaupungissa Suomenlahteen laskevan Vehkajoen vapauttamisesta vaelluskaloille NOUSU-ohjelman hankkeena. Vehkajoki on yksi Itäiseen Suomenlahteen laskevista joista, jossa on aikoinaan ollut vahva meritaimenkanta.

– Taimenen ohella Vehkajokeen voidaan vielä nykyistä vahvemmin odottaa kotiutuvan ainakin vaellussiika, nahkiainen sekä vimpa. Tuntui hyvältä kuulla paikallisten terveisiä joen vapauttamisen koko yhteisölle tuottamasta ilosta, Essayah kertoi.

Työ kalakantojen elvyttämiseksi jatkuu. Tämän hallituskauden aikana on tarkoitus päivittää kalatiestrategia sekä lohi- ja meritaimenstrategia.

– Menneen kesän aikana huomio kiinnittyi myös sekä Itämeren ja Torniojoen että Tenojoen lohikantojen tilaan. Tarkkaa analyysia Tenojoen lohimääristä ei vielä ole saatu, mutta ennakkotietojen perusteella näyttää siltä, että Tenon lohikantojen tilanne on edelleen huolestuttava. Suomi käy parhaillaan neuvotteluja Norjan kanssa, että kyttyrälohen torjumiseen tähtäävä pyynti saataisiin toteutettua tulevaisuudessa molempien maiden kannalta järkevämmin niin, että toimilla ei estetä tai haitata Tenon lohen nousua.

Ministeri Essayah halusi puhua myös silakasta. Hän on reagoinut vahvasti Euroopan komission esittämään kalastuskieltoon.

– Euroopan komissio on esittänyt kalastuskieltoa Itämerelle Pohjanlahden silakalle ensi vuodeksi ja olen tähän ministerinä välittömästi reagoinut.

Suomi ei tue komission ehdotusta silakan kalastuskielloksi, sillä se ei perustu tieteelliseen neuvoon. – ministeri Sari Essayah

– Suomi ei tue komission ehdotusta kalastuskielloksi, sillä se ei perustu tieteelliseen neuvoon. Kansainvälinen merentutkimusneuvosto ICES:n neuvon mukaan Pohjanlahden silakkaa voitaisiin kalastaa noin 50-60 tuhatta tonnia vuonna 2024.

Essayah muistutti, että Suomi ajaa eduskunnan, valtioneuvoston ja maa- ja metsätalousministeriön johdolla johdonmukaisesti kalastuskiintiöiden asettamista kestävälle tasolle kalakantojen elinvoimaisuuden ja elinkeinojen turvaamiseksi. Keskeistä Suomen linjauksessa on se, että kalastuskiintiöt tulee asettaa parhaan käytettävissä olevan tieteellisen tiedon pohjalta. Silakan kalastuskielto ei olisi tieteellisesti perusteltu ratkaisu.

– Silakan käytöstä liikkuu julkisuudessa vääriä tietoja. Silakan käyttö ihmisravinnoksi on kasvanut. Luonnonvarakeskuksen asiantuntijat arvioivat, että lähes neljännes Suomeen puretusta silakkasaaliista menee suoraan ihmisravinnoksi sekä kotimaahan että vientiin. Yli puolet saaliista käytetään kalajauhon valmistukseen, jolloin silakka päätyy kalanrehun ainesosana lopulta ihmisravinnoksi, Suomessa pääosin kirjolohena. Nykyään voidaan tuottaa lisäksi kotimaista elintarvikelaatuista kalajauhoa. Turkiseläinten rehuksi menee vain 10 % ja siitäkin suuri osa on silakan perkuu- tai fileointijäännöstä.

– Luonnonvarakeskuksen viimeisimmän tutkimustiedon valossa silakkakanta näyttää olevan vahvistumassa. Toivottavasti saamme silakkaa ruokapöytään siis myös ensi vuonna, Essayah sanoi.