– Tämä on 15. vuosi peräkkäin, kun Suomen julkinen talous on alijäämäinen. Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n arvion mukaan 2028 Suomi on jo EU:n 7. velkaantunein maa. Emme ole enää hyvin taloutensa hoitaneiden maiden joukossa, vaan olemme joutumassa EU:n tarkkailuluokkalaisten joukkoon, Peter Östman sanoo.

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman muistutti eduskunnan budjettikeskustelussa, että Suomi on jo pitkän aikaa elänyt yli varojensa. Samalla yhteiskunnan perinnöt tuleville sukupolville ovat vaihtumassa kohtuuttomiin velkoihin.

Alijäämäisiä budjetteja on tehty finanssikriisin vuosista lähtien. Hivuttavan velkaantumisen jälkitautina Suomi on valahtanut EU:n 7.velkaisimmaksi maaksi. Pohjoismaisissa verokkimaissa on mennyt tälläkin saralla paremmin.

– Haluammeko päätyä Itämeren Italiaksi, Östman kysyi.

Näköpiirissä ei ole hänen mukaansa myöskään mitään sellaista, joka korjaisi julkisen talouden tilannetta itsestään.

– Päinvastoin. Järjen ääni sanoo, että nyt on toimittava. Siksi hallitus on halunnut tarttua vastuullisesti ruoriin ja pyrkii heikentyneistä suhdanteista huolimatta muuttamaan kurssia.

Järjen ääni sanoo, että nyt on toimittava

Östman kertasi viime aikaisen velkaantumisen syyt: Edellisellä hallituskaudella lainamäärät räjähtivät. Nyt käsissä oleva budjettiesityksen alijäämä on kipeiden säästöjen jälkeenkin 11,5 miljardia euroa. Alijäämää kasvattavat edellisen hallituksen velaksi tekemät monet pysyvät menolisäykset.

Verotuotot ovat jäämässä ensi vuonna 1,4 miljardia euroa pienemmiksi kuin vielä elokuussa ennakoitiin.  Korkotason nousu on kasvattanut valtion velanhoitomenoja yli 2,5 miljardia euroa viime vuodesta. Inflaation sitkeyden vuoksi korkotaso tulee laskemaan verkkaisesti.

Tällä vaalikaudella hallituksen tavoitteena on saada velkasuhteen kasvu tasaantumaan. Siihen tarvitaan Östmanin mukaan hallitusohjelmassa sovitut, koko vaalikaudella yhteensä 6 miljardin sopeutukset.

– Ne tekevät kipeää, eikä niitä kukaan haluaisi. Säästöpäätökset tuntuvat ihmisten arjessa voimakkaimmin ensi syksynä, mutta positiivisten tulosten uskotaan näkyvän vuoden 2025 koittaessa.

– Eniten verohyvityksiä saa palkansaaja

Östman huomautti niin ikään, että oppositio on kesästä lähtien toistanut propagandaansa, että ”hallitus ottaa köyhiltä ja antaa rikkaille”.

– Vähiten verohyvityksiä saa pääomatulonsaaja, toiseksi vähiten maatalouden harjoittaja ja  kolmanneksi vähiten maatalousyrityksen yhtiömies. Neljänneksi vähiten verohyvityksiä saa elinkeinonharjoittaja.

– Eniten verohyvityksiä saa palkansaaja, Östman kertasi valtiovarainministeriön tekemiin laskelmiin perustuen.

Hän huomauttaa kuitenkin, että hallituksen budjettiesitys ei vain pyri säästöihin, vaan on myös elvyttävä. Työttömyysvakuutusmaksujen aleneminen yhdessä ansiotuloverojen alennuksen kanssa parantaa palkansaajien ostovoimaa. Eläkkeet nousevat täysimääräisin indeksikorotuksin.

Kristillisdemokraattien linjan mukaisesti lapsiperheet huomioidaan budjetissa siten, että lapsilisää nostetaan alle kolmevuotiailta ja monilapsisissa perheissä, yksihuoltajakorotusta ja opiskelijoiden huoltajakorotusta parannetaan. Aiotut vanhempainrahan indeksileikkaus ja perhevapaan korvauksen alentaminen on peruttu. Haavoittuvimmassa asemassa olevia lapsiperheitä on myös rajattu pois asumismenoihin liittyvien muutosten osalta. Varoja perusopetukseen on lisätty.

– Me uskomme, että onnistumme kääntämään Suomen suunnan. Mutta se edellyttää, että löydämme yhdessä uudelleen sen sitkeän työn, yrittämisen ja yhteistyön hengen, jolla Suomi on ennenkin saatu vaikeuksista nousuun, Östman sanoo.