– Jos valtio jatkaa velkaantumista tällä tahdilla, on siihen yritysmaailmassa termikin: konkurssikypsä. Kansanedustaja Mika Poutala halusi herätellä eduskuntaa budjettikeskustelussa.

Poutala aloitti ensimmäisen budjettikeskustelupäivän iltapuheenvuoronsa vuolailla anteeksipyynnöillä.

– Ihan alkuun pyydän anteeksi eduskunnalta ja Suomen kansalta. Tämä ei nimittäin ole millään tavalla mukava puhe. Oikein mikään ei näytä hyvältä.

– Ei valtiontalous: arvioiden mukaan se velkaantuu ensi vuonna 11,5 miljardia. Valtionvelan määrä on kasvanut alle 60 miljardista yli 150 miljardiin 15 vuodessa.

– Ei kuntatalous: kuntatalouksien velka on kasvanut tällä vuosituhannella neljästä miljardista yli 23 miljardiin.

– Eivät kotitaloudet ja taloyhtiöt: niiden velkaantumisaste on noussut 23 vuoden aikana noin 70 prosentista noin 140 prosenttiin. Velkaa on enemmän kuin omaisuudella arvoa, Poutala jatkoi listaustaan.

– Eivät yksittäisten ihmisten lompakot: palkannoususta huolimatta tuotteiden hinnat ovat nousseet viime aikoina enemmän. Rahalla saa vähemmän. Verotus ei ole tosiasiallisesti keventynyt.

– Eniten harmittaa niiden puolesta, joiden tulot ovat olleet vähäisimpiä viimeisen 20 vuoden aikana, ja he yrittävät selviytyä kuukaudesta toiseen.

Poutala huomautti, ettei pitänyt edellisen hallituksen velkarahoitteista talouspolitiikkaa suinkaan terveenä.

– Mutta koen, ettei tänne valituilla kansanedustajilla ole paljon varaa moittia, jos emme pysty paljon parempaan.

Hän kysyi kollegoilta, kuinka moni ajattelee olevansa eduskunnassa vielä 20 vuoden päästä.

– Uskallatteko ajatella tilannetta, että valtio velkaantuu seuraavat 20 vuotta 5—10 miljardia joka vuosi? Se on 100—200 miljardia nykyisen valtion-, kunta- ja henkilökohtaisen velan päälle.

– Meillä yritysmaailmassa on tällaiselle tilanteelle nimityskin, ja se on konkurssikypsä!

– Velka on hyvä renki, mutta kun se kasvaa vuosittaista talousarviota kaksi kertaa suuremmaksi isännäksi, sillä on valta iskeä meitä ja jälkisukupolvia kipeästi joka kerta, kun korot nousevat sivaltamaan. Jokainen korkoeuro on pois jostakin oikeasta tarpeesta.

Velka on hyvä renki, mutta kun se kasvaa vuosittaista talousarviota kaksi kertaa suuremmaksi isännäksi, sillä on valta iskeä meitä ja jälkisukupolvia kipeästi joka kerta, kun korot nousevat sivaltamaan. – Mika Poutala

Poutala muistutti, että 30 vuodessa koko Suomen lainakanta on pitänyt uusia.

– Kukaan ei tiedä, millä koroilla, mutta jos korkojen keskiarvo on kaksi prosenttia, se tarkoittaisi pelkästään 150 miljardilla eurolla kolmea miljardia pelkkään korkoon.

– Olemme menossa ihan muualle kuin sinne 150 miljardin velkatasoon, ollaan jo sen yli. Luulen, että täällä on paljon niitä, joita hävettäisi mennä lapsiensa luokse ja sanoa, että ’hei, me tehtiin sellaista politiikkaa, että sun pitää maksaa valtion korkoja ensi vuonna 570 euroa’. Joku lapsista saattaisi sanoa, että ’maksan joo, mutta kaikki säästöthän siinä menee, kai mä saan jotain vastineeksi’. Siinä kohtaa pitää vastata, että et saa mitään vastineeksi, et yhtään mitään.

– Se on hinta lainataloudesta.

Velkatalous on surkeaa bisnestä. Viisas mies ei koskaan lainaa, ellei se varmista parempaa maksukykyä. – Mika Poutala

Poutala jatkoi muisuttamalla miten surkea talous syntyy velalle elettäessä.

– Velkatalous on surkeaa bisnestä. Viisas mies ei koskaan lainaa, ellei se varmista parempaa maksukykyä. Mihin on kadonnut ihmisten usko ylijäämäiseen talouteen?

Hän totesi Irlannin ja Portugalin talouden olleen vakavissa ongelmissa vielä kymmenen vuotta sitten.

– Ne ovat pysäyttäneet ainakin toistaiseksi velkaantumiskierteen, ja jos kaikki menee hyvin, niillä on potentiaalia olla jatkossa ylijäämäisiä talouksia.

– Suomi tarvitsee yrityksiä ja positiivista suhtautumista yrittäjiin ja vientiin. Yrityksiltä me tarvitsemme intoa pysyä Suomessa ja työllistää ihmisiä.

Poutala vertasi Suomen talouden kriisiä Apollo 13 -kuulennon tapahtumiin. Onnettomuuden vuoksihan tuo lento ei koskaan päässyt laskeutumaan kuuhun, mutta astronauttien ja lennonjohdon neuvokkuuden vuoksi alus pääsi laskeutumaan takaisin maahan ja miehistö säilyi hengissä .

– Monet teistä varmasti muistavat Apollo 13 -kuulennon tapahtumat. Onnettomuus aiheutti hengenvaarallisen tilanteen aluksen miehistölle. Nasa teki kaikkensa miesten selviämiseksi.

– Ensimmäisenä piti selvittää, mikä toimii ja mikä on rikki. Seuraavaksi piti selvittää, paljonko mitäkin elämän ylläpitoresursseja on jäljellä. Sitten piti priorisoida kaikki uudestaan, ja tärkein niistä oli tärkeimmän tavoitteen – kuuhun laskeutumisen – hylkääminen. Lopuksi käytettiin kaikki ymmärrys tilannekohtaisten ongelmien ratkaisemiseksi välillä suurta luovuutta käyttäen.

– Se, mitä yritän sanoa, on tämä: Suomi on ajautunut vaaralliseen tilanteeseen ja tarvitsemme apuun jokaista kansanedustajaa, yrittäjää, työntekijää, opiskelijaa ja nuorta.

Poutala hämmästeli, onko hallituksen budjettikirjassa prioriteettilistaa siitä, mikä on kriittisen tärkeää.

– Suomen puolustusvoimilla on kriisejä varten valmiit suunnitelmat.

– Miksi minusta tuntuu, että meiltä puuttuu taloudesta kriisin toimintasuunnitelma. Meille annetussa on satoja momentteja siitä, mihin rahaa käytetään. Onko jokainen kulukohde yhtä tärkeä?

– On korkea aika määritellä tärkeysjärjestys ja käyttää rahat tehokkaasti yhteiseksi hyväksi, Poutala vaati.