Vantaalainen Jan Axberg on KD:n Uudenmaan piirin uusi puheenjohtaja

7.11.2023 klo 14:30 Politiikka Samuli Rissanen

Ensi vuonna KD:n Uudenmaan piirin uutena puheenjohtajana aloittaa vantaalainen Jan Axberg. Hän on nykyinen piirin varapuheenjohtaja. Uudeksi varapuheenjohtajaksi valittiin Pirkko Parjanen.

Lohjalla 6.11. pidetyssä piirin syyskokouksessa uudeksi puheenjohtajaksi valittiin vantaalainen diplomi-insinööri Jan Axberg ja varapuheenjohtajaksi fysioterapeutti Pirkko Parjanen Porvoosta.

Kristillisdemokraattien Uudenmaan piirin johto vaihtui, kun nykyinen puheenjohtaja Reija Taupila luopui tehtävästä. Taupilan neljän vuoden mittainen panos piirin puheenjohtajana sai kiitosta kokouksessa. Axberg, joka on ensi vuoden alusta lukien piirin uusi puheenjohtaja, toimii tällä hetkellä piirin varapuheenjohtajana.

– Tavoittelemme Uudellamaalla puolueen kannatuksen nousua muun muassa lisäämällä digitaalisten työvälineiden ja viestintäkanavien käyttöä

– Tavoittelemme Uudellamaalla puolueen kannatuksen nousua muun muassa lisäämällä digitaalisten työvälineiden ja viestintäkanavien käyttöä. Etsimme uusia toimintamuotoja perinteisten rinnalle ja pyrimme lisäämään osastojen yhteistyötä, Axberg kertoo.

Kaksivuotiskaudelle piirihallitukseen valittiin erovuoroisten tilalle Kristiina Drotár ja Sari Penttilä Espoosta, Jorma Harju Hyvinkäältä,  Lassi Hyttinen Lohjalta, Miia Marjakangas Loviisasta sekä yksivuotiskaudelle Anne Manner Keravalta.

Piirihallituksessa jatkavat Hannu Laaksonen Espoosta, Ina Kuula Nurmijärveltä, Marja Salonius Vantaalta, Päivi Åhlgren Vihdistä ja Matti Virtanen Mäntsälästä.

Piirikokouksessa poliittisen katsauksen piti kansanedustaja Mika Poutala. Lohjan matkailupäällikkö Jarkko Koskenmäki esitteli kokousvieraille 700-vuotisjuhliaan viettävän Lohjan matkailukohteita.

Lohjan Tytyrin elämyskaivoksen Rönni-peikko vieraili Uudenmaan KD:n syyskokouksessa. Etualalla Pertti Järvenpää.

”Valkohäntäpeurojen ja metsäkauriiden määrä saatava laskuun”

KD:n Uudenmaan piiri otti kokouksessaan kantaa valkohäntäpeurojen ja metsäkauriiden määriin, jotka pitäisi saada vähenemään.

Voimakkaasti kasvanut kauriskanta pitäisi saada selkeästi vähenemään etenkin Länsi-Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Hämeen tihentymäalueilla.

KD:n Uudenmaan piiri vetoaa syyskokouksen kannanotossa, että Kestävään valkohäntäpeurapolitiikkaan -selvityksen ehdotukset toteutetaan nopeasti ja tehokkaasti.

– Riistakannan merkittävä leikkaaminen edellyttää metsästyksen tehostamista sekä luopumista ruokinnasta muutoin kuin metsästyksen houkuttelutarkoituksessa.

– Riistakannan merkittävä leikkaaminen edellyttää metsästyksen tehostamista sekä luopumista ruokinnasta muutoin kuin metsästyksen houkuttelutarkoituksessa.

Metsästysseurat tekevät yhteiskunnallisesti arvokasta työtä. Metsästäjiä on oltava riittävästi ja riistalihaa tulisi käyttää yhä enemmän. Nykyisten metsästäjien aktivoiminen ja uusien harrastajien saaminen mukaan jahtiin voivat edellyttää metsästysseurojen perinteisten toimintatapojen kehittämistä.

Valkohäntäpeuran pyynnin tehostamiseksi on tehty joitain säädösmuutoksia. Peurasaalis on tuplaantunut muutamassa vuodessa, ja kannan kasvu on saatu pysäytettyä. Tämä ei ole kuitenkaan vielä riittänyt kannan leikkaamiseksi. Viime vuonna Suomessa tapahtui lähes 14 000 riistaonnettomuutta, joista valtaosa oli valkohäntäpeurojen ja metsäkauriiden aiheuttamia kolareita.

– Lounais-Suomessa ylisuureksi kasvanut peurojen ja kauriiden määrä aiheuttaa vahinkoa myös maa- ja metsätaloudelle sekä kotipuutarhoille. Yhä useammat kokevat luonnossa liikkumisen epämiellyttäväksi eläinten levittämien punkkien vuoksi, piirin kannanotossa todetaan.

Ylös