Suomen osallistuminen ensi keväänä 2024 osana EU:n taisteluosastojen korkean valmiuden valmiusvuoroa on strategisesti erittäin tärkeä asia, kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman sanoo.

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä tukee Suomen osallistumista EU:n taisteluosaston valmiusvuoroon.

– Ensinnäkin, tuoreena NATO-maana meillä on nyt uutta näkökulmaa sotilaalliseen yhteistyöhön. Olemme tuoreimman tiedon äärellä myös seuraavan puolen vuoden ajan ja tällä tietotaidolla Suomen puolustusvoimat voi kehittää entisestään toimintaansa, Östman totesi eduskunnassa, joka keskusteli tänään aiheesta.

Östmanin mukaan Suomen osallistuminen avaa uusia yhteistyön mahdollisuuksia, sekä syventää jo olemassa olevia yhteistyöverkostoja.

– EU:n taisteluosastot toimivat sotilaallisen kriisinhallinnan nopean toiminnan työkaluna, mikä on nykyisessä kansainvälisessä turvallisuustilanteessa erittäin huomionarvoista.

Olemme kaikki viimeisen kuukauden aikana havahtuneet yllättäen alkaneeseen Hamasin hyökkäyssotaan Israelia vastaan

Östman muistutti haasteellisesta maailmantilanteesta: Olemme kaikki viimeisen kuukauden aikana havahtuneet yllättäen alkaneeseen Hamasin hyökkäyssotaan Israelia vastaan sekä Nepalin maanjäristyksen kaltaisiin yllättäviin luonnonkatastrofeihin.

– Myös muita EU-alueen ulkopuolella tapahtuvia kriisejä voi syttyä ennakoimattomasti ja tähän varautumiseen me EU-maana tarvitsemme näitä nopean toimintakyvyn omaavia taisteluosastoja, joilla turvataan myös EU:n turvallisuus- ja puolustuspoliittinen toimintakyky.

Suomi on osallistunut useasti vastaavanlaiseen yhteistyöhön, viimeksi syksyllä 2020 yhdessä monien EU-maiden kanssa. Östmanin mukaan on lisäetu, että pääsemme nyt hiomaan kriisivalmiusyhteistyötä uusien maiden kuten Ranskan ja Belgian puolustusvoimien kanssa. Suomalaista turvallisuusosaamista on myös hyvä päästä päivittämään vuoden 2020 koronapandemian jälkeiselle tasolle.

Ukraina-ystävyysryhmän puheenjohtajana toimiva Östman halusi muistuttaa niin ikään, että Ukraina on jo 630 päivän ajan on taistellut itsenäisyytensä, alueellisen koskemattomuutensa ja kansalaistensa vapauksien puolesta.

– Me tuemme jatkossakin tämän maan selviytymistä Venäjän aloittamasta hyökkäyssodasta. Ukrainan ja Venäjän välinen sota tuo jatkuvasti uutta oppia Venäjän toimintatavoista. Kun Suomi on nyt 2024 valmiina toimimaan kärkijoukoissa yhdessä Ranskan ja Belgian kanssa, on erinomainen mahdollisuus tuoda Ukrainan sodasta opitut asiat osaksi taisteluosastojen harjoittelua ja toimintaa.

Östmanin mielestä Suomen panostukset turvallisuuteen ovat kultaakin arvokkaammat, koska sillä turvataan sekä oma olemassaolomme että jälkipolviemme elämänpiiri. Sotilaallisia panostuksia tarvitaan edelleen todella paljon.

– Ilman tukea Ukrainan tilanne olisi paljon pahempi, eikä sitä kenties enää olisi. Tiedämme Venäjän pystyvän pitkäaikaiseen ja massiiviseen sotaan, jossa venäläisten sotilaiden henki on täysin yhdentekevä.

– Siksi Suomen pitää olla raudanluja ja varmistaa, että iskukykymme riittää tarvittaessa pitkälle tulevaisuuteen. Ei vain yksin, vaan myös yhdessä sekä EU- että NATO-maiden kanssa. Siksi myös EU:n sotilaallista valmiuskykyä kriisitilanteissa on kehitettävä.

Kristillisdemokraatit näkee tarpeelliseksi siirtää EU:n kriisinhallinnan painopistettä siviilikriisinhallintaan ja koulutukseen, sillä tämän tarve nykymaailmassa on kasvava.

– Siviilikriisinhallinnassa meillä on jo Suomessa erinomaista osaamista, mutta näemme siviilien suojelun ja kriisinhallintaosaamisen tärkeänä investointina tulevaisuuteen.