Sosiaali- ja terveysvaliokunta kannattaa mietinnössään hoitotakuun tiukennuksen perumista. Valiokunnan KD-jäsen Päivi Räsänen kertoo, että merkittävin perustelu on henkilöstöpula.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta esittää, että perusterveydenhuollon kiireettömän hoidon enimmäisaika eli niin sanottu hoitotakuu pysyisi 14 vuorokaudessa. Hoitotakuun oli tarkoitus lyhentyä 14 vuorokaudesta 7 vuorokauteen 1.11.2024.

Perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn enimmäisaikaa on tiukennettu asteittain: enimmäisaika lyheni kolmesta kuukaudesta 14 vuorokauteen 1.9.2023.

Esitys koskee hyvinvointialueiden järjestämää perusterveydenhuoltoa, YTHS:n tuottamaa opiskelijaterveydenhuoltoa ja THL:n alaisuudessa toimivaa vankiterveydenhuoltoa. Suun terveydenhuoltoa lakiehdotukset eivät koske. Siellä hoitoon pääsyn enimmäisaika on ollut 1.9.2023 alkaen neljä kuukautta, joka lyhenee 1.11.2024 kolmeen kuukauteen.

– On syytä seurata, miten muutoksen jälkeen kyetään toteuttamaan vasta voimaan tullut hoitotakuun kiristys.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa mietinnössään, että vastikään voimaan tullut 14 vuorokauden enimmäisaika on merkittävä parannus aiempaan. Se ei kuitenkaan toteudu vielä kaikkialla.  Lainsäädäntö hoitoon pääsyn tiukentumisesta on tullut voimaan aikana, jolloin hyvinvointialueet ovat vasta aloittamassa, koronapandemiasta on hoitovelkaa, taloustilanne on tiukka, työntekijöistä käydään kovaa kilpailua ja kustannukset ovat kasvaneet merkittävästi.

Valiokunnan mukaan henkilöstöpula ei ole helpottamassa, joten tiukennuksen peruminen on perusteltua.

Valiokunta korostaa kuitenkin, että 14 vuorokautta on enimmäisaika ja tarvittaessa potilaan täytyy saada hoitoa nopeammin. Lisäksi valiokunta muistuttaa, että enimmäisaikaa on noudatettava myös silloin, kun potilas hakee hoitoa mielenterveyden ongelmaan.

Valiokunnan KD-jäsen Päivi Räsänen vahvistaa, että merkittävin perustelu tälle päätökselle on se, että hyvinvointialueilla kärsitään tällä hetkellä pahenevasta henkilöstöpulasta.

– Mikäli hoitotakuu vedettäisiin liian tiukaksi, se tarkoittaisi alueille lisääntyvää painetta vuokratyövoimaan, mikä olisi kallista ja epätarkoituksenmukaista. Lisäksi on huomioitava, että tämä hoitotakuu koskee kiireetöntä hoitoa.

Räsänen muistuttaa, että aiemmin hoitotakuu näissä tilanteissa oli 3 kuukautta ja syyskuun alusta lukien se muutettiin 14 vuorokauteen.

– On syytä seurata, miten muutoksen jälkeen kyetään toteuttamaan vasta voimaan tullut hoitotakuun kiristys. Asiantuntijakuulemisissa kävi myös yleislääkäreiden taholta ilmi, että he pitävät 14 vuorokauden hoitotakuuta riittävänä ja optimaalisena.