Suomen romahtaminen kansainvälisessä Pisa-tutkimuksessa on puhuttanut edustajia eduskunnan torstaisella kyselytunnilla.

Eduskunnan torstaisesta kyselytunnista kului suurin siivu nuorten osaamistuloksia mittaavan Pisa-tutkimuksen palasteluun. 2000-luvun alussa Pisa-tulosten kärkimaihin kuuluneiden suomalaisnuorten osaaminen on valahtanut alas, ja vain jatkanut heikentymistään.

tulokset ovat laskeneet kuin lehmänhäntä niin lukutaidossa, luonnontieteissa kuin matematiikassakin. Esimerkiksi suomalaisoppilaiden matematiikan osaamisen taso on ollut laskusuuntainen vuoden 2006 tutkimuksesta lähtien.

Suomalaistytöt ovat pärjänneet poikia paremmin myös matematiikassa vuodesta 2012 alkaen.

Suomalaistytöt ovat pärjänneet poikia paremmin myös matematiikassa vuodesta 2012 alkaen.

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsänen arvioi, että avokonttorikoulut, itseohjautuvuus sekä erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden integroiminen opetusryhmiin ilman riittävää tukea tuovat levottomuutta kouluihin.

– Opettajilta tulee myös viestiä siitä, että kasvatusvastuu on yhä enemmän siirtynyt kodeista kouluihin. Isotkaan oppilaat eivät osaa esimerkiksi solmia kengännauhoja, syödä haarukalla ja veitsellä tai käyttää saksia, Räsänen sanoi.

Hänen mielestään huolestuttavaa on sekin, että pojat menestyvät jatkuvasti tyttöjä huonommin niin lukutaidon, luonnontieteiden ja myös matematiikan alueella.

Räsänen mukaan tämä voi pahentaa poikien ja miesten muutenkin suurempaa syrjäytymisriskiä.

Hallitus panostaa koulutuksen kipukohtiin 200 miljonan euron panostuksella.

– Millä tavalla tulevaisuuden koulussa voitaisiin vahvistaa juuri poikien koulumenestystä, Räsänen kysyi.

Opetusministeri Anna-Maja Henriksson kertasi, että poikien tulokset ovat laskeneet entisestään Suomi on myös nykyisin yksi niitä harvoja maita maailmassa, jossa tytöt pärjäävät paremmin kuin pojat matematiikassa.

– Tämä trendi on vahvistunut ja tämäkin on asia, josta meidän pitää puhua: Miten saadaan pojat pysymään mukana.

Henrikssonin mukaan tukea on tarjottaja riittävän varhain, jo varhaiskasvatuksessa ja ensimmäisillä vuosiluokilla koulussa.

– Hallitus panostaa siihen, että jää enemmän aikaa lukemisen opettamiseen ja oppimiseen sekä siihen, että opettajalla on enemmän aikaa yksittäiselle oppilaalle.

Hallitus lisää kolme vuosiviikkotuntia lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan perustaitojen oppimiseen peruskoulun ala-asteella.