Varavaltuutettu Sari Savela nousi syksyllä Espoon kaupunginvaltuustoon, kun kokenut poliitikko, vakavasti sairastunut Antero Laukkanen joutui luopumaan paikasta. – Olen innostunut ja motivoitunut. Meillä on tosi hyvä valtuustoryhmä Espoossa, Savela kiittää.

– Olen ollut todella innostunut kaupunginvaltuutetun tehtävästä ja motivoitunut myös. Paljon on opittavaa ja omaksuttavaa, mutta koko ajan hahmotan paremmin, kuinka asioihin pystyy parhaiten vaikuttamaan, tuore kaupunginvaltuutettu Sari Savela sanoo.

Hän kertoo valmistautuvansa kokouksiin huolella. Materiaalia on paljon.

– Asiat ovat monesti mutkikkaampia kuin äkkiseltään ajattelisi. Tarvitaan viisautta ja huolellista asioihin perehtymistä, jotta voidaan tehdä mahdollisimman hyviä päätöksiä, Savela toteaa.

– Yleensä valmistelen etukäteen puheenvuoron kokouksen asialistan asiasta/asioista, jotka ovat minulle tärkeitä.

Asiat valtuustossa ovat monesti mutkikkaampia kuin äkkiseltään ajattelisi.

– Yhdessä myös käymme esityslistaa läpi valtuustoryhmän kanssa. Meillä on tosi hyvä valtuustoryhmä Espoossa, Savela sanoo tyytyväisenä. Hän muodostaa ryhmän yhdessä Kaarina Järvenpään ja Mika Poutalan kanssa.

Moni kuvittelee Espoon olevan vain hyväosaisten asuinpaikka.

– Espoo on hyvin velkainen kunta, mutta toisaalta taloudellisesti vakaalla pohjalla. Kaupungilla ei näyttäisi olevan ongelmia selvitä veloistaan.

Espoo on tehnyt viime vuosina paljon isoja investointeja liikenneinfraan, kuten metroon ja pikaraitiotielinjaan 15,sekä kouluihin.

– Investoinnit tietenkin rasittavat kaupungin taloutta. Kaupungin voimakas kasvu, vuosittain noin 8 000 asukasta, asettaa omat haasteensa kaupungin palveluille. Kouluja ja päiväkoteja tarvitaan lisää. Päiväkotipaikoista on pulaa, Savela kuvailee.

Espoo on velkaisuudestaan huolimatta tehnyt monena vuonna peräkkäin reilusti ylijäämäisen budjetin.

– Kaupungilla olisi varaa parempiin palveluihin, mitä me KD:n valtuustoryhmässä pyrimmekin ajamaan. Esimerkiksi kouluille ja varhaiskasvatukseen olisi tärkeää laittaa nykyistä enemmän panostusta, Savela huomauttaa.

Kaupungilla olisi varaa parempiin palveluihin, mitä me KD:n valtuustoryhmässä pyrimmekin ajamaan. Esimerkiksi kouluille ja varhaiskasvatukseen olisi tärkeää laittaa nykyistä enemmän panostusta. – Sari Savela kotikaupungistaan Espoosta

– Koululuokkien ryhmäkokoja olisi hyvä pystyä pienentämään. Valitettavasti suuntaus on ollut koko ajan päinvastainen eli ryhmäkokoja kasvatetaan osana Taloudellisesti kestävä (Take) Espoo -ohjelmaa.

– Espoossa eivät kaikki erityistä tukea tarvitsevat oppilaat saa sitä, mikä on iso miinus. Toisaalta erityisopettajista on pulaa, mutta näkisin, että taloudellisia resursseja ei ole myöskään osoitettu tähän tarkoitukseen riittävästi.

Yksi Espoon ominaispiirre on vieraskielisten, siis sellaisten joilla on muu kuin suomi tai ruotsi äidinkielenä, suuri määrä. Noin 22 % espoolaisista on vieraskielisiä ja kaupungin kasvusta suurin osa tulee vieraskielisistä kaupunkiin muuttavista.

– Tämä asettaa kaupungille haasteita kotouttamisen suhteen. Tosin osa vieraskielisistä on sellaisia, jotka ovat tulleet Espooseen töihin muutamaksi vuodeksi, eikä heidän ole tarkoituskaan opetella esimerkiksi suomea. Tämä kohderyhmä tarvitsee näin ollen perheelleen kansainvälisiä kouluja. Vieraskielisten joukko on siis kirjava.

Mitä Savela kehittäisi kotikaupungissaan?

– Haluaisin kehittää Espoota viihtyisämmäksi. Jo joitakin vuosia on ollut vallalla tiivis ja korkea rakentaminen, ja usein se on tarkoittanut rumien ja massiivisten kerrostalokompleksien syntymistä.

– Toivoisin rakentamiseen enemmän moninaisuutta ja kauneusarvojen huomioimista. Ei tarvitsisi olla niin korkeaa ja tiivistä. Tuntuu siltä, että paljon rakennetaan tosi yksitotisia kerrostaloja, jotka ovat kuin samasta puusta veistettyjä. Viheralueita ja puistoja saisi olla enemmän asuinrakennusten välissä. Lisäksi olisi tärkeää, että torjuttaisiin systemaattisesti eri alueiden eriarvoistumista.

Savelan mielestä alueella pitäisi olla sekä kerros- että rivitaloja ja erikokoisia asuntoja.

Hän on ympäristö- ja rakennuslautakunnan jäsen.

– Olen lautakunnassa hyvin nähnyt sen, kuinka yksitotista rakentaminen Espoossa on paikoin. Tietyille alueille on rakennettu paljon isoja taloja, joissa keskineliömäärä on pieni. On rakennettu taloja esimerkiksi asuntosijoittajille.

Hän haluaisi tehdä Espoosta kaupungin, jossa todella panostetaan lasten ja nuorten hyvinvointiin muutenkin kuin juhlapuheissa.

– Etsivää nuorisotyötä pitäisi vahvistaa. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä on kasvussa. Heitä pitäisi auttaa mieluummin enemmin kuin myöhemmin. Ongelmat kasautuvat, jos niihin ei puututa ajoissa, Savela muistuttaa.

Hän vierastaa kotikaupungissaan vallalla olevaa isojen koulu- ja päiväkotikeskusten rakentamista.

– Lähikouluja ja -päiväkoteja pitäisi olla enemmän. Etenkin pieniä lapsia ajatellen ovat  jättipäiväkodit erittäin huonoa kehitystä. Mikään tutkimusnäyttö ei tue sitä, että pienille lapsille olisi hyväksi päästä jättipäiväkotiin. Pienelle lapselle turvallisuuden tunne on erittäin tärkeää ja sitä tukee se, että hänellä on näköyhteys tuttuun aikuiseen. Mitenhän se isossa jättipäiväkodissa toteutuu?

Savela haluaa seurata Antero Laukkasen jalanjälkiä vähäosaisten puolustajana.

– Espoo voisi esimerkiksi tukea enemmän järjestöjä, jotka auttavat vähäosaisia ja pienituloisia ihmisiä. Yksi tällainen järjestö on Hyvä arki ry, joka on espoolainen ruoka-aputoimija. Varsin pienillä summilla Espoo voisi auttaa isosti.

Ennen aluevaaleja 2022 koki Sari Savela kovia. Hänen sometilinsä suljettiin ilman mitään syytä, eikä hän saanut niitä palautettua.

– Se oli kyllä hyvin traumaattinen kokemus. Menetin paljon ja jouduin aloittamaan alusta sekä Facebookin että Instagramin osalta.

– Facebookissa minulla ei ole edelleenkään kuin vain puolet siitä kaverimäärästä, joka minulla oli  ennen tilien sulkemista. Poliitikkotiliä minulla ei ole enää lainkaan.

Facebookissa minulla ei ole edelleenkään kuin vain puolet siitä kaverimäärästä, joka minulla oli  ennen tilien sulkemista.

– Täytyy katsoa, perustanko sen lähempänä seuraavia vaaleja, Savela pohtii.

Sari Savela työskentelee toimittajana ja yrittäjänä. Hän on Seurakuntalainen.fi-uutisverkkosivuston päätoimittaja, ja tekee yrittäjänä journalismia, viestinstää, markkinointia sekä valokuvausta.

– Elämäni koostuu useista palapelin paloista, mutta se sopii minulle.

– Tykkään, kun on erilaisia asioita elämässä ja voin toteuttaa eri puolia itsestäni. Valokuvaajana kuvaan sekä lehtikuvaa että asetelmakuvaa kukista.

Kukka-asetelmien kuvaaminen on Savelalle intohimo.

– Siinä mottoni on The art of creating beauty, taito luoda kauneutta. Haluan luoda ja taltioida kauneutta kukista.

Vuosien saatossa kuvia on kertynyt paljon ja hän on kehitellyt niistä myös erilaisia myyntituotteita, joita on myynnissä hänen verkkokaupassaan ja joillakin jälleenmyyjillä.

– Tuotevalikoima karttuu joka vuosi, mutta yksi kestosuosikki on seinäkalenteri, jonka nyt toteutin yhdeksättä kertaa.

Hänellä on myös useita luottamustehtäviä.

– Kaupungin luottamustehtävien lisäksi olen Tapiolan seurakuntaneuvoston ja Espoon yhteisen kirkkovaltuuston jäsen. Vapaa-ajalla teemme puolisoni Juhan kanssa avioliitto- ja tukiparityötä. Viime marraskuussa olimme erään Espoossa toimivan kansainvälisen seurakunnan järjestämässä aviopariseminaarissa ryhmänvetäjinä. Ryhmien vetämisen ohella pidämme luentoja.

Savelalla valokuvanäyttely Espoon kulttuurikeskuksen Ahjo-galleriassa

Sari Savela kertoo, että tulevan valokuvanäyttelyn teema on Kukkivan kauneuden kutsu.

– Olen koonnut näyttelyyn töitä kukka-asetelmista, joihin olen saanut innoituksen esimerkiksi 1600-luvun hollantilaisesta asetelmamaalaustaiteesta. Rakastan luoda kukista astelemia, miettiä valotusta ja taltioida teokset kameralla.

Savelan käsiala kuvaajana on vuosien varrella kehittynyt.

– Minulle on ominaista tietty runsaus ja värit. Haluan luoda kuvillani kauneutta ja samalla välittää jotakin Jumalasta, joka on kaiken kauneuden lähde ja Luoja. Rumuutta on ihan riittävästi maailmassa. Kauneudelle on kysyntää, se ruokkii hyvyyttä ja tuo toivoa, Savela sanoo.

Sari Savelan valokuvanäyttely Kukkivan kauneuden kutsu, 8.1.–27.1.2024
Espoon kulttuurikeskus, Kulttuuriaukio 2.
Vapaa pääsy.