Sari Essayah on huippu-urheilijan ominaisuuksilla vahvistettu kokenut poliitikko, todetaan KD-Lehden  Pressayah-henkilökuvassa.

Presidenttikisaan osallistuva puheenjohtaja ja maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah on aina kyennyt hallinnoimaan useita kokonaisuuksia samanaikaisesti. Huippu-urheilijan ominaisuuksista on taatusti hyötyä myös nykyisissä tehtävissä.

Essayah vilkaisee huomaamattomasti kelloa. Palaveriaikaa Kristillisdemokraattien ryhmähuoneessa Eduskuntatalon viidennessä kerroksessa on jäljellä muutama minuutti.

Maa- ja metsätalousministeri on herännyt aamukuudelta. Ensimmäiset kokoukset ja tilannekatsaukset ovat olleet jo varhain Hallituskadun ministeriössä. Päivän mittaan hän ehtii toimia niin ministerinä, kansanedustajana, puheenjohtajana kuin myös presidenttiehdokkaana

Eduskunnasta Essayah siirtyy pikapikaa piirikokoukseen Hämeenlinnaan, jossa hän pitää poliittisen katsauksen ja kannustaa puolueensa kenttäväkeä.

Iltayhdeksältä alkaa MTV:n studiolta Asian ytimessä -lähetys, jossa Essayah on kahden presidenttiehdokkaan kanssa haastateltavana.

Kun lähetys päättyy, on työpäivää takana lähes 16 tuntia. Helsingin asuntoon ei ole kovin pitkä matka. Pitkä ei ole matka myöskään höyhensaarille. ”Kun saan pään tyynyyn, olen unessa”, on Essayah itse kuvannut unenlahjojaan.

– Sari on aina kyennyt hoitamaan monia tehtäviä samaan aikaan, toteaa Essayah’n toimia läheltä seurannut.

Sarin lapsuudessa Elvi-äiti kävi opettajan töissään toisella paikkakunnalla. Ydinperheen Lapinlahdella muodostivat Sari ja mummo ja tämän kehitysvammainen kasvattitytär sekä viikonloppuisin kotiin tuleva äiti. Marokkolainen isä asui Ranskassa, eikä kuulunut Sarin lapsuuteen.

Mummo kasvatti asenteeseen, että naiset kykenevät niin miesten kuin naistenkin töihin.

Mummo kasvatti asenteeseen, että naiset kykenevät niin miesten kuin naistenkin töihin. Sarista kasvoi itsenäinen ja vastuuntuntoinen nuori. Monilahjakas tyttö hoiti sekä koulun kiitettävästi että harrasti monia yleisurheilun lajeja. Lapinlahden Vedosta tuli kasvattajaseura – jota sen menestyksekkäin yleisurheilija ei koskaan hylännyt, vaikka houkutteluja myöhemmin tuli monelta suunnalta.

– Voitin kolmannella luokalla maastojuoksukisassa neljäsluokkalaiset pojat. Sen hienompaa voiton hurmaa saa hakea, kertoi Sari Essayah 50–vuotishaastattelussaan KD-Lehdelle tammikuussa 2017.

Kävely muodostui Sarin kilpalajiksi teini-iässä. Hän sijoittui 11:nneksi 18-vuotiaiden EM-kisassa 1985 Saksan Cottbusissa. Uran huippuvuodet olivat 1989–1994 Sarin ollessa 22–27-vuotias. Niiden aikana hän saavutti neljännen sijan Barcelonan olympialaisissa 1992 sekä arvokisamitalit: universiadeissa pronssia Duisburgissa ja kultaa Sheffieldissä, pronssia Tokion MM-kisoissa 1991 ja sitten kultaa Stuttgartin maailmanmestaruuskilpailuiden 10 kilometrillä 1993 ja Helsingin euroopanmestaruuskisoissa 1994.

Huippu-urheilu-uran viimeinen olympiaesiintyminen oli Atlantan 10 kilometriä kesällä 1996. Sijoitus oli kuudestoista. Silloin täyttyi Barcelonan olympialaisissa 1992 tehty lupaus jatkaa kilpailemista vielä neljä vuotta.

Elämän lautasella oli paljon myös aktiiviurheiluvuosien ajan. Sari opiskeli kauppatieteilijäksi Vaasan yliopistossa, rakastui, kihlautui ja avioitui triathlonisti Roope Knappin kanssa sekä rakennutti hirsitalon Lapinlahden kunnalta maailmanmestaruuslahjaksi saamalleen tontille.

Politiikkakin tuli jo varhain mukaan kuvioihin. Meni kuitenkin aikansa, ennen kuin siitä tuli ammatti. Suomen Kristillisen Liiton ehdokkaaksi kuntavaaleihin Essayah lähti 1996 ja meni läpi Lapinlahden valtuustoon. Hän on istunut myös Paimion valtuustossa.

Eduskuntaan Essayah nousi 2003 Varsinais-Suomesta, mutta seuraavissa vaaleissa paikka jäi ainoastaan 58 äänen päähän. Tuolloin hänet valittiin Kristillisdemokraattien puoluesihteeriksi. Suurenmoinen ilo koitti kesäkuussa 2009, kun Essayah saavutti eurovaaleissa KD:lle ja itselleen paikan Euroopan parlamenttiin. Tyttäret Noora ja Nea olivat tuolloin 11- ja 8-vuotiaat. Päätös oli yhteinen: koko perhe muuttaisi Brysseliin. Roope Knapp luopui vastuullisesta työstään erityislastenkodin ohjaajana ja toimi viisi vuotta toisessa arvokkaassa tehtävässä, koti-isänä.

Puolueessa pidäteltiin henkeä Essayah’n meppivuosien jälkeen 2014. Lähtisikö hän ehdolle kevään 2015 eduskuntavaaleihin ja hakisiko puolueen johtoon vaalien jälkeisessä puoluekokouksessa?

Essayah vastasi puolueväen suureksi iloksi myönteisesti. Savo-Karjalan yhdistyneestä vaalipiiristä tuli hienolla äänimäärällä kansanedustajan paikka ja puolue hurrasi hänet puheenjohtajakseen Savonlinnan puoluekokouksessa elokuussa 2015. Seuraavana vuonna Essayah valittiin Kansainvälisen Olympiakomitean jäseneksi.

Vuosiin puheenjohtajana sekä kansanedustajana ja vaalien ylivoimaisen tehokkaana rekrytoijana on kuulunut myös raskaita jaksoja. Järkytyksen tuntein otettiin vastaan hänen ilmoituksensa rintasyöpään sairastumisesta elokuussa 2019. Mutta tyylilleen uskollisesti Essayah itse ei tehnyt sairaudesta suurta numeroa eikä suostunut potilaan rooliin. Hoidot hän kävi kaikessa hiljaisuudessa, koko ajan aktiivisesti työskennellen.

Savo-Karjalan äänikuningatar saavutti lähes 16 000 ääntä kevään 2023 eduskuntavaaleissa.

Savo-Karjalan äänikuningatar saavutti lähes 16 000 ääntä kevään 2023 eduskuntavaaleissa. Tavoitteena oli ollut saada Kristillisdemokraatit hallitukseen. Lomaa ei tullut vaalien jälkeen vaan alkoivat yhteensä lähes seitsemän viikkoa kestäneet hallitusneuvottelut. Kevät muuttui kesäksi, ennen kuin Petteri Orpon hallitus lopulta oli koossa. Heti juhannuksen jälkeen tuore maa- ja metsätalousministeri matkusti Luxemburgiin neuvottelemaan.

Mitkä ovat olleet Sari Essayah’n elämän ja uran veturit?

Pitkään hänen elämäänsä seuranneet tekevät johdonmukaisen ja selkeän listan: oma vakaumus ja usko, luottamus henkilökohtaiseen johdatukseen, heikoimpien oikeuksien puolustaminen, voimakas tarve yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen – sekä syvä uskollisuus kutsumukselle.

Pitkän päivän iltana MTV3:n Asian ytimessä -ohjelmassa nähdään presidenttiehdokas Essayah. Hänen kokemuksensa ja tietotaitonsa poliitikkona ovat sellaista valtiomiesluokkaa, ettei hänen puolestaan tarvitse koskaan jännittää. Hänet voi sumeilematta heittää mihin tahansa keskusteluun.

Essayah’n karisma muodostuu itseään korostamattomasta ja korottamattomasta persoonallisuudesta sekä pitkän kokemuksen myötä tulleesta viisaudesta.

 

Sari Essayah’n vuosijana

 

1967 syntyy Haukivuorella, muutto Lapinlahdelle

1985 11. 18-v EM

1986 ylioppilas Lapinlahti

1991 3. Tokio MM

1992 4. Barcelona olympialaiset

1992 avioliitto Roope Knappin kanssa

1993 1. Stuttgart MM

Vuoden naisurheilija

1994 1. Helsinki EM

Vuoden naisurheilija

1995 kauppatieteiden maisteri, Vaasan yo

1996 16. Atlanta olympialaiset

1996 Lapinlahden kunnanvaltuusto

1998 esikoistytär Noora syntyy

1999 Paimion kaupunginvaltuusto

2001 kuopustytär Nea syntyy

2003 kansanedustaja V-S

2007 puoluesihteeri KD

2009 Euroopan parlamentin jäsen

2012 presidenttiehdokas KD

2015 kansanedustaja Savo-Karjala

2015 puheenjohtaja KD

2016 KOK jäsen, Suomen Olympiakomitean hallituksen jäsen

2017 Lapinlahden kunnanvaltuusto

2019 kansanedustaja Savo-Karjala

2022 aluevaltuutettu Pohjois-Savo

2023 kansanedustaja Savo-Karjala, maa- ja metsätalousministeri, presidenttiehdokas

2024 presidenttiehdokas numero 9