Sari Essayah kokousti muiden maataloudesta vastaavien ministerien kesken Brysselissä, jossa maanviljelijät osoittivat mieltään samaan aikaan. Essayah arvioi, että maataloudesta tulee yksi EU-vaalien tärkeistä teemoista. Ruokaturvasta on tullut sotivassa Euroopassa tärkeä kysymys.

Alkuvuoden aikana Euroopan isoissa maatalousmaissa on järjestetty näyttäviä mielenilmauksia, joissa on kannettu huolta tuottajien toimeentulosta. Maa ja metsätalousministeri Sari Essayah palasi myöhään eilisiltana Brysselistä EU:n maatalous ja kalastusneuvoston kokouksesta, joka todisti samalla maanviljelijöiden protestia.

Essayah arvioi kokousta ja maatalouden tilannetta YLE:n Aamu-lähetyksessä. Hänen mukaansa Brysselissä traktorimarssille lähteneillä viljelijöillä oli kaksi tärkeää vaatimusta, joita Essayah pitää hyvin oikeutettuna.

– Tuottajan tulee saada oma oikeudenmukainen osansa ruokaketjun tuloksesta. Toisaalta on helpotettava byrokratiaa ja hallinnollista taakkaa, jota on tullut valtavasti nykyisen komission aikana maanviljelijöille.

Essayah suomii epätervettä kauppatapaa, joka on vallalla EU-maissa. Samalla unioniin tuodaan ulkopuolelta sellaisia tuotteita, jotka on tuotettu tavoilla, jotka eivät täytä esimerkiksi eläinten hyvinvointivaatimuksia.

Lyhyellä aikavälillä pystytään Essayahin mukaan puuttumaan erityisesti byrokratiaan. Hän itse nostaa tikun nokkaan valvontakäytännöt ja sanktiot.

– Siihen, millaisia vaatimuksia erilaisten tukien maksamisessa on, pystytään nopealla aikavälillä puuttumaan.

Sen sijaan perusasetuksia, jotka liittyvät unionin yhteiseen maatalouspolitiikkaan ja tukimuotoihin, voidaan säätää vain pitkällä aikavälillä.

Olemme samalla puolella ja taistelemme monenlaista EU-byrokratiaa vastaan

Essayah muistuttaakin tulossa olevista Euroopan unionin parlamenttivaaleista: Monet näistä asioista, joita laitettaisiin nyt liikkeelle, olisivat vasta seuraavan parlamentin käsittelyssä.

– Siihen liittyy poliittinen riski, että minkälainen parlamentti ja komissio meillä on ensi syksystä lähtien. Siksi on tarpeen pystyä ripeästi etenemään erityisesti hallinnolliseen taakkaan liittyvissä muutoksissa.

Esityksiä on jäsenmailta tullut yli 400, joten niissä riittää Essayahin mukaan perkaamista.

Ensimmäiseksi voitaisiin Essayahin mukaan yhdistää tukipäätöksiä, jotta maatilalle koituva hallinnollinen taakka ja tarkastukset vähenisivät.

– Kun havaitaan virheitä, niin esimerkiksi yksittäinen, ensimmäinen virhe voitaisiin antaa anteeksi. Ettei välttämättä heti tulisi sanktioita, koska useimmiten kyse on huolimattomuuksista.

Suomessa ja muissa Pohjoismaissa ei ole nyt nähty traktorimarsseja. Essayahin mukaan Suomessa on hyvin tiiviisti pidetty yhteyttä tuottajajärjestöihin.

– Itsekin tapaan noin kerran kuussa tuottajajärjestöjä ja tietysti yksittäiset tuottajat ottavat yhteyttä. Olemme samalla puolella ja taistelemme monenlaista EU-byrokratiaa vastaan ja yritämme löytää ratkaisuja siihen, että millä tavalla tuottajan asemaa voitaisiin parantaa.

Käynnissä on myös kilpailulainsäädännön uudistaminen ja esimerkiksi julkisten hankintojen lainsäädännön uudistaminen. Niissä lähdetään siitä, että kotimainen tuottaja pärjäisi kilpailutilanteissa.

Essayahin mukaan maatalouden tuista ei voi ruokaturvan nimissä tinkiä. Hän rinnastaa asian puolustusmenoihin, joita on myös priorisoitu. Essayahin mielestä suomalainen ruuantuotannon omavaraisuusaste, joka on 80 prosentin luokkaa, pitää säilyttää.

– Kysymys on viime kädessä turvallisuuspolitiikasta: Ruokaturva on huoltovarmuuden ydintä. Siksi ruokaa tuottavasta maataloudesta ei ole varaa tinkiä.