Kansalaisaloite ”Termit äiti ja isä säilytettävä lainsäädännössä, palveluissa ja yhteiskunnassa­” luovutettiin keskiviikkona 2.10.2024 eduskunnalle.

Kansalaisaloite ”Termit äiti ja isä säilytettävä lainsäädännössä, palveluissa ja yhteiskunnassa­” keräsi 63 382 allekirjoitusta.

– Allekirjoitusten määrä osoittaa, kuinka merkittävä aloite on kyseessä. Aloitteella ei ole ollut taloudellista tukea, aloitteen vastuuhenkilö Sirpa Pursiainen-Hautala kertoo.

Aloite koskettaa kaikkia ikäluokkia. Perhe on yhteiskunnan tärkein tukijalka ja termit äiti ja isä ovat merkityksellisiä perhekäsityksen termejä.

– Erityisesti iloitsemme, että viimeisinä allekirjoitusten keräyspäivinä etenkin nuoret heräsivät allekirjoittamaan ja levittämään aloitetta.

Kansalaisaloitteen allekirjoittaneet esittävät, että hallitus ja eduskunta edellyttää valtioneuvostoa ryhtymään tarkastelemaan lakeja termien äiti ja isä palauttamiseksi lainsäädäntöön siltä osin, kuin näitä termejä on poistettu. Lisäksi ehdotetaan, että eduskunta edellyttää valtioneuvostoa säilyttämään nykyisin lainsäädännössä vielä olevat termit äiti ja isä sekä ohjaamaan käyttämään termejä äiti ja isä sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä sosiaaliturvassa.

Pursiainen-Hautala muistuttaa, että lainsäädäntöä ja sosiaaliturvaa on muutettu viimeisten vuosien aikana siten, että termejä äiti ja isä on lähdetty korvaamaan muilla termeillä.

– Sanat äiti ja isä ovat merkityksellisiä ja tärkeitä termejä suomalaisessa yhteiskunnassa. Sanat äiti ja isä kuuluvat suomalaiseen perhekäsitykseen. Enemmistölle suomalaisista sanat äiti ja isä ovat tärkeä osa identiteettiä.

– Eduskunnan tulee varmistaa, että lainsäädännössä, sosiaaliturvassa ja yhteiskunnassa säilytetään sanat äiti ja isä. Lainsäädäntöön tulee palauttaa sanat äiti ja isä niiltä osin, kuin ne on lainsäädännöstä poistettu; kuten perhevapaauudistuksen yhteydessä muutettu lainsäädäntö, hän sanoo.

Pursiainen-Hautala muistuttaa, että sanat äiti ja isä kuvaavat suhdetta lapseen. Sanat myös synnyttävät ihmisissä mielikuvia ja tunteita ja tästä syystä käytettäviin sanoihin ja termeihin tulee kiinnittää huomiota.

Esimerkiksi enenevissä määrin äidistä ja isästä on alettu käyttää nimikkeitä synnyttäjä ja siittäjä. Translaissa ja hallituksen esityksen perusteluissa translaista tämä asia korostui vahvasti. Äitinä ja isänä oleminen ovat muutakin kuin tekninen suoritus. Suomessa enemmistön oikeuksia ei saisi muuttaa siksi, että osa vähemmistöstä ei halua sanoja äiti ja isä käytettävän tai eivät koe näitä sanoja itselleen omaksi.

– Lapselle on lähtökohtaisesti tärkeää, että hänellä on häneen sitoutuneet vanhemmat, äiti ja isä. Vaikka tämä ihanne ei ollenkaan aina toteudu, niin isien kutsuminen siittäjiksi ei ainakaan edesauta sitä, että lähtökohtaisesti isyyteen liittyisi mielikuva sitoutumisesta uuteen perheenjäseneen.

– Äidiksi tulevan on tärkeää luoda tunneside syntyvään lapseen, sekä valmistautua tulevaan äitiyteen. On käsittämätöntä, että näin tärkeästä asiasta kuin äitiys on haluttu riisua tunneperäinen ja uutta elämänvaihetta kuvaava sana äitiys pois. Aikaisemmin Suomessa myönnettiin äitiyspäivärahaa. Tämä monelle tuttu etuus on jo korvattu nimellä raskausraha.

Pursiainen-Hautala muistuttaa, että syntyyyden laskun myötä perhekeskeisen politiikan merkitys korostuu.

– Perhe on lopulta yhteiskunnan tärkein tukijalka ja lapsissa on kansamme tulevaisuus. Lainsäätäjän tulee huolehtia tämän tukijalan vahvuudesta omalta osaltaan. Lääketiedettä ja biologiaa ei tule korvata sukupuoli-ideologialla, vaan lapsen oikeudet äitiin ja isään tulee varmistaa myös lainsäädäntö- ja terminologia tasolla.