Sari Tanus: Toiveista totta – miten toivottu lapsiluku toteutuisi
26.10.2024 klo 10:10
Kolumnit
Sari Tanus
– On aika priorisoida lapsia ja lapsiperheitä niin, että joustava lasten ja opiskelun, perheen ja työn yhteensovittaminen onnistuu, kirjoittaa erikoislääkäri-kansanedustaja Sari Tanus. (Kuva Jukka Salmi)
Kansanedustaja, erikoislääkäri Sari Tanus pohtii kolumnissaan perheellistymistä, hedelmällisyyden laskua ja toivotun lapsiluvun toteutumista.
Suomessa syntyvyyden lasku on Euroopan dramaattisinta. Viime vuonna Suomessa synty vain 43 400 lasta, kokonaishedelmällisyys oli vain 1.26. Se on alhaisin koskaan tilastoitu luku.
Enemmistö suomalaisista haluaa vanhemmiksi. Väestöliiton vuoden 2023 perhebarometrin mukaan suosituin ihanteellinen lapsiluku on kaksi. Joka kolmas nainen ja joka neljäs mies toivoo vähintään kolmea lasta.
Toiveet eivät kuitenkaan monilla toteudu, lapsiluku jää selvästi toivottua pienemmäksi. Myös kokonaan lapsettomien määrä on nopeasti kasvanut.
Suomessa perheellistyminen ja suunnitelmat lapsen saannista jäävät monilla aivan liian myöhäiseen ikään. Äidiksi tulleiden keski-ikä on noussut yli 30 ikävuoden. Naisten hedelmällisyys on korkeimmillaan noin 24 ikävuoden kohdalla, mutta se alkaa laskea jo 31 ikävuoden jälkeen.
Minua on hämmästyttänyt, kuinka ohuella pohjalla perusbiologia ja tietoisuus nuorten naisten hedelmällisyyden heikkenimisestä on. Näiden perusasioiden opetukseen on kouluissa ja oppilaitoksissa panostettava ja niistä tulee puhua kodeissa. Harva tietää, että 35 vuoden iässä naisen todennäköisyys tulla raskaaksi ja saada terve lapsi on enää noin puolet siitä, mitä se on 25 vuoden iässä.
Tuleeko monikaan ajatelleeksi, että ylipaino voi lisätä lapsettomuuden riskiä ja heikentää myös hedelmöityshoitojen tuloksia?
Jos nainen haluaisi kolme lasta ja toivoisi raskauden alkavan suurella todennäköisyydellä luonnollisesti, tulisi raskautta yrittää jo naisen ollessa 23-vuotias, siis selvästi alle kolmekymppisenä. Kahden lapsen toive voi suurella todennäköisyydellä toteutua jos yritykseen lähdetään viimeistään 27-vuotiaana.
Epävarmuuksista huolimatta nuoria olisi rohkaistava tarttumaan unelmiin ja tekemään määrätietoisesti valintoja ja työtä niiden saavuttamiseksi. Sama pätee perheen perustamiseen ja lasten saamiseen.
Mikä sinusta isona tulee? Mitä haaveita sinulla on? Mitä haluaisit opiskella? Haluaisitko perheen ja omia lapsia?
Pitäisikö näistä teemoista keskustella nuorten kanssa? Kyllä, näitä teemoja tulisi luontevasti avata ja keskustella niistä nuorten kanssa riittävän aikaisessa vaiheessa. Tilanteista ja epävarmuuksista huolimatta nuoria olisi rohkaistava tarttumaan unelmiin ja tekemään määrätietoisesti valintoja ja työtä niiden saavuttamiseksi. Sama pätee perheen perustamiseen ja lasten saamiseen.
Syntyvyyden lasku on Suomen suurin haaste. Naistentautien ja synnytysten erikoislääkärinä hallitusneuvotteluissa oli ilo saada hallitusohjelmaan kirjaus:
”Hallitus vahvistaa yhteiskunnan lapsi- ja perhemyönteisyyttä. Hallitus laatii väestöpoliittisen selonteon, jossa tarkastellaan lapsiperheiden hyvinvointia, toimeentuloa, työn ja perheen yhteensovittamista sekä tahattomasti lapsettomien tilannetta. Selonteossa etsitään toimenpiteitä, jotka vaikuttaisivat positiivisesti syntyvyyteen. Selonteossa huomioidaan erityisesti pikkulapsiperheiden, yksinhuoltajien, opiskelijaperheiden ja monilapsisten perheiden erityishaasteet.”
Selontekoa valmistelevan työryhmän työn tueksi julkaistiin hiljakkoin Anna Rotkirchin selvitys syntyvyyden laskusta Suomessa, 20 ehdotusta lapsitoiveiden tukemiseksi.
Kristillisdemokraatit hyvinvointi- ja perhepuolueena julkaisi monien toimenpiteiden KD-perhepaketin jo viime vuonna ja perhepoliittinen ohjelma löytyy myös vuodelta 2018.
Vuosien varrella monet ovat miettineet pärjäisivätkö taloudellisesti vauvan kanssa. Pienenä alkuvaiheen taloudellisena tukena esitin jo vuosia sitten vauvarahan käyttöönottoa: ensimmäisen lapsilisän yhteyteen tuhannen euron bonus. Rotkirch esittää tuntuvaa taloudellista kannustinta lapsen saamiseksi alle 30-vuotiaana. Kannustin voisi olla huojennus verotukseen, opinto- tai asuntolainaan, korotusta eläkkeisiin. Näistä olen vuosien varrella puhunut, niitä tulee saada toteutukseen.
Hedelmällisyysneuvontaa ja -palveluita tarvitaan osana opiskelijaterveydenhuollon, neuvoloiden, perhekeskusten, sosiaali-ja terveydenhuollon sekä työterveyshuollon palveluja. Gynekologipalveluja ja synnytysvalmennuksia pitää olla saatavissa. Nuorten elämänhallintaan, ihmissuhteisiin ja parisuhteen haasteisiin on samaten saatava tukea – sekä ruutuaikaan ohjeistusta.
On aika priorisoida lapsia ja lapsiperheitä niin, että joustava lasten ja opiskelun, perheen ja työn yhteensovittaminen onnistuu. Työpaikkojen pitää kilpailla perhemyönteisyydellään, se on yksi työntekijöiden veto- ja pitovoimatekijöistä. Raskaussyrjintä ei kuulu tähän päivään. Koko yhteiskunnan kannalta merkittävät työhistorian merkinnät pidetyistä vanhempainvapaista pitäisi olla kerryttämässä pisteitä työnhaussa ja lisäämässä reilusti euroja palkkaneuvotteluissa. Lapsiperhearki opettaa ja hioo monia arvokkaita taitoja työelämää varten.
Työpaikkojen pitää kilpailla perhemyönteisyydellään, se on yksi työntekijöiden veto- ja pitovoimatekijöistä. Raskaussyrjintä ei kuulu tähän päivään.
Lapsitoiveiden tukemiseksi, syntyvyyden nousuksi tarvitaan laajaa yhteiskunnallista keskustelua, monien eri toimijoiden osallistumista ja kokonaista toimenpidepakettia. Lapsimyönteisen ja lapsien saantiin rohkaisevan ilmapiirin luomisessa myös medialla voi olla merkittävä rooli.
Ei enempää eikä vähempää kuin Euroopan lapsimyönteisin maa, jossa lapset ja lapsiperheet voivat hyvin. Idealismia? Ei, vaan vahvasti arvopohjaista realismia, tavoite, johon on kaikin keinoin pyrittävä.