Ella Kärki Nurmeksesta kannustaa lähtemään ehdolle kevään vaaleihin. Hänkin on mukana, vaikka aluksi piti itseään liian vanhana ehdokkaaksi.

Suomi rapautuu. Mikään säästötoimenpide ei pidä tuttua hyvinvointiyhteiskuntaa kasassa. Maksajia on liian vähän ja maksettavaa liikaa. On käynnissä muutos, joka on tullut jäädäkseen.

–  Juuri siksi pitää lähteä kevään vaaleissa ehdokkaaksi ja äänestämään. Nyt jos koskaan tarvitaan viisautta, rehellisyyttä ja erilaisia näkökulmia päätöksentekoon. Suomi murenee, mutta usko ei.

Näin arvioi Ella Kärki, yksi KD:n ensi kevään alue- ja kuntavaaliehdokkaista ja KD Naisten aktiivi Nurmeksesta. Hän on ehdolla kotikuntansa valtuustoon sekä Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen valtuustoon.

Kärki, 67, on toista kertaa ehdokkaana. Ensimmäinen kerta oli vajaat kaksi vuotta sitten eduskuntavaaleissa. Tuolloin hän pohti yhdeksän kuukautta, suostuako ehdolle. Moni silloinen vaalirekrytoija ehti soittaa, muiden muassa puheenjohtaja, Savo-Karjalan kansanedustaja Sari Essayah.

– Sanoin Sarille olevani liian vanha, enkä lähde, ellei Jumala suoraan käske. Lopulta oli viimeisen ehdokasasettelupäivän aamu ja luin päivän sanaa. Se oli Jesajan kirjasta (Jes. 40:30-31) ja suora vastaus jahkailuuni. Kun Sari kuuli tästä, hänkin sanoi: ’Aamen, se on siinä!’

Kärki kuvailee itseään ehdokkaana kansan palvelijaksi. Hänestä olisi ymmärrettävä, että politiikan tarkoituksena ei ole ajaa omaa tai lähipiirin etua, vaan koko kansan parasta

Kärki kuvailee itseään ehdokkaana kansan palvelijaksi. Hänestä olisi ymmärrettävä, että politiikan tarkoituksena ei ole ajaa omaa tai lähipiirin etua, vaan koko kansan parasta. Puolueen etukaan ei saa mennä kansan edun edelle.

– Kyse on valtiomiestaidosta – siitä, mitä vielä Johannes Virolaisen ja Pertti Paasion aikana nähtiin. Nykyään tätä on KD:ssa, mutta ei juuri muualla. Siksi en muussa puolueessa haluaisi ollakaan, Kärki sanoo.

Hänen mukaansa hyvällä ehdokkaalla on vaikuttamisen halua ja kiinnostusta ottaa selvää asioista. Neuvottelutaitoa ja kykyä tehdä kompromisseja tarvitaan myös. Omien arvojen pitää olla kirkkaana mielessä, ja niistä on pidettävä rohkeasti kiinni.

Omien arvojen pitää olla kirkkaana mielessä, ja niistä on pidettävä rohkeasti kiinni.

Sen sijaan koulutuksella ja ammatilla ei ole väliä. Valtuustojen, lautakuntien ja muiden luottamuspaikkojen pitäisi olla niiden näköisiä, joiden asioista niissä päätetään.

– Päättäjiksi tarvitaan vanhoja ja nuoria, naisia ja miehiä, köyhiä ja rikkaita, ja niin edelleen.

Jos sattuu luottamustehtävän saamaan, ei valta-asemassa pidä väärällä tavalla nöyristellä. Valta on seurausta vastuusta, ei sen kummempaa.

Kärki on muun muassa vero-oikeuden hallintotieteen maisteri, metsätalousinsinööri sekä yrityskouluttaja. Hän on myös aviovaimo ja kolmen aikuisen lapsen äiti sekä kuten hän itse sanoo: läheishoivaaja.

– Tänä syksynä tuli seitsemän vuotta täyteen ensin muistisairaan äidin ja sitten silmäsairaan enon kotihoivaamista, Kärki kertoo.

Kärki on hoitanut – ilman omaishoitajan virallista titteliä ja yhteiskunnan apua – vanhuksiaan ympärivuorokautisesti avustaen, oman perheen ja omien töiden lisäksi. Käytännössä apu on vaatinut asumista lapsuudenkodissa vanhusten kanssa, 26 kilometrin päässä omasta kodista.

Muitakin läheisiä vanhuksilla olisi, mutta ei riittävän lähellä. Nurmeksessa olisi kotihoitopalvelua, mutta se ei tee keikkaa haja-asutusalueelle. Virallisen omaishoidon kriteerit eivät täyty.

– Silti olemme onnekkaita, kun oma työni ja elämäntilanteeni sallii tämän. Moni muu vanhus jää yksin, Kärki toteaa.

Omien kokemustensa myötä Kärki haluaa puhua poliittisen tunnejärkeilyn puolesta.

– Rahaa valuu nyt esimerkiksi puolustusmenoihin ja valtion lainojen korkoihin, ja tämä on ymmärrettävää. Kasvavat sukupolvet, joiden piti ryhtyä elättämään vanhempia sukupolvia, ovat kaatuneet mielenterveysongelmineen vanhempien vastuulle. Jollain tapaa koko systeemimme repeilee ja on pakko säästää eli käyttää järkeä, Kärki sanoo.

– Mutta se, miten säästetään, ja miten autetaan ihmisiä sopeutumaan säästöihin, on olennaista. Siinä tarvitaan järjen lisäksi inhimillisyyttä, tunneälyä. Esimerkiksi: ei ole oikein vaatia vanhuksia pysymään kotonaan, koska hoivapaikkoja ei ole, vaikka se euroissa näyttäisikin edulliselta. Koulutetaan vaikka sosiaalisia kylätalkkareita yksin asuvien vanhusten avuksi ja turvaksi.

Ei ole oikein vaatia vanhuksia pysymään kotonaan, koska hoivapaikkoja ei ole, vaikka se euroissa näyttäisikin edulliselta. Koulutetaan vaikka sosiaalisia kylätalkkareita yksin asuvien vanhusten avuksi ja turvaksi. – Ella Kärki

Vaikka ajat ovat huonot, ja varsinkin silloin, ihmiset kaipaavat toivoa. Tätä ei saisi Kärjen mukaan unohtaa.

– Kysyn omassa työssäni yrittäjiltä säännöllisesti, kumpi olisi pahempi – rahojen loppuminen vai se, että menetät uskon ja toivon jatkaa yrittämistä? Lähes sataprosenttisesti ihmiset vastaavat, että uskon ja toivon menettäminen on pahempaa. Sama pätee yhteiskuntaamme. Kansa kestää säästämisen, mutta ei toivottomuutta.

Kristillisdemokraattien naisjärjestö KD Naiset tukee ehdokkaitaan – lähde mukaan ehdolle!

KD Naiset, yksi KD:n erityisjärjestöistä, tukee ensi keväänä kunta- ja aluevaaleihin Kristillisdemokraattien listoilta ehdokkaiksi lähteviä jäseniään.

Tukimuotoina ovat muiden muassa (osittaiset) kuluavustukset vaalimainontaan ja vaalitapahtumiin. Käytännössä tuki kulkee yksittäisille ehdokkaille naispiirien kautta ja se maksetaan kuitteja vastaan. Maksettava summa selviää vasta ehdokasasettelun sulkeutumisen jälkeen.

KD Naiset tuottaa ehdokkaidensa tueksi myös oman vaaliohjelman sekä mahdollisesti piireille yhteistä vaalimateriaalia. Lisätietoja saat järjestötyöntekijältä Eveliina Kangasniemeltä ([email protected]) tai omasta naispiiristäsi.

Lue lisää naisjärjestön toiminnasta: www.kdnaiset.fi