– Ei voi ajatella vain yhtä kunnan osaa tai kuntaa, vaan on ajateltava koko hyvinvointialuetta eli meidän tapauksessamme koko Pohjois-Karjalan maakuntaa ja maakunnan kaikkien asukkaiden parasta. Kuntakeskeisyydestä pois oppiminen vaatii vielä monen valtuutetun kohdalla harjoittelua ja on vaatinut vähän itselläkin, kunta- alue- ja maakuntavaltuutettu Maija Silvennoinen kertoo.

Pohjois-Karjalan kristillisdemokraattien puheenjohtaja Maija Silvennoinen imi puolueen arvot itseensä jo äidinmaidossa. Nykyisestä Liperin kunnanvaltuutetusta ja Pohjois-Karjalan aluevaltuutetusta tuli puolueen jäsen hänen omien vanhempiensa liitettyä kuusivuotiaan tyttärensä vuonna 1984 silloiseeen Suomen Kristilliseen Liittoon.

Pohjois-Karjalan piiriä Silvennoinen on luotsannut  jo kahteenkin otteeseen.

– Olin aiemmin piirin puheenjohtajana viitisen vuotta. Tyttäreni sairastuttua syöpään luovuin tehtävästä. Edellisen puheenjohtajan kieltäydyttyä jatkamasta tehtävässä lupauduin uudelleen puheenjohtajan tehtävään. Aloitin uudelleen viime vuonna.

Tämän ohella hän on kolmen kunnan (Heinävesi, Liperi, Kontiolahti) KD:n puheenjohtaja.

Silvennoiselta sopii siis kysyä, millainen ehdokastilanne on piirissä alue- ja kuntavaalien osalta?

– Aluevaalien osalta ollaan hyvässä vauhdissa. Meillä uupuu vain pari ehdokasta viime kerrasta, mutta tavoittelemme täyttä listaa, johon on vielä matkaa.

– Kuntavaalien osalta olemme pahasti jäljessä ja tilanne on todella haastava monessa kunnassa. Pohdimme vaaliliittoasioita vakavasti, Silvennoinen toteaa napakasti.

Hän vaikuttaa itse Liperin kunnan valtuutettuna ja kunnassaan hyvinvointilautakunnan varapuheenjohtajana. Silvennoinen oli historian ensimmäisissä aluevaaleissa ehdolla ja on tällä hetkellä myös Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen valtuutettu sekä Pohjois-Karjalan maakuntavaltuutettu.

– Aluevaltuutettuna työskentely on ollut antoisaa.  Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella on ennen valtuuston kokouksia järjestetty infoja, joissa on saanut paljon tietoa. Tiedon määrä on valtava. Mikäli meillä olisi hallituspaikka, tietoa olisi ollut mahdollisuus vielä kattavammin saada ja tuoda puolueen näkemyksiä esiin, hän kertoo.

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen budjetti on yli 900 miljoonaa

Suurimmat erot kunnanvaltuustossa toimimiseen verrattuna ovat asioiden mittasuhteissa.

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen budjetti on yli 900 miljoonaa.

– Ei voi ajatella vain yhtä kunnan osaa tai kuntaa, vaan on ajateltava koko hyvinvointialuetta eli meidän tapauksessamme koko Pohjois-Karjalan maakuntaa ja maakunnan kaikkien asukkaiden parasta. Kuntakeskeisyydestä pois oppiminen vaati vielä monen valtuutetun kohdalla harjoittelua ja on vaatinut vähän itselläkin.

– Tietysti asioita käsitellään valtuustossa hyvin ylätasolla, vaikka olemme muuttaneet useamman kerran hallintosääntöä. Yllätys on ollut esteellisyyden korostuminen esimerkiksi kun on kyseessä hyvinvointialueen työntekijä tai läheinen.

Kunnanvaltuutetun kokemuksesta on Silvennoisen mukaan joka tapauksessa se hyöty, että kokouskäytännöt ovat tuttuja ja pitkän kokemuksen ansiosta myös sote-kenttä päättäjän roolissa on tuttua.

– Itselleni sosiaali- ja terveysalalla työskentelevänä hyötyä ollut myös työelämän tuomasta kokemuksesta, sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja sanoo.

Sotealan kriisit ja veto- ja pitovoima sekä hyvinvointialueiden talousongelmat ja säästötoimet sekä kaikkinainen haasteellisuus ovat puheenaiheita myös mediassa ja valtakunnallisesti kaikkialla.

Miten ikävät säästötoimet/rahoitusongelma/haasteet näkyvät hyvinvointialueen valtuuston toiminnassa?

Silvennoinen kertoo, että toimintaa on jo supistettu ja tiivistetty kuntayhtymän aikoihin. Kuntayhtymä toimi ennen hyvinvointialuetta vuodesta 2017 alkaen.

– Esimerkiksi oma työalueeni vammaispalvelut ovat olleet koko maakunnan alueella toimiva, ja itselle kuuluu tällä hetkellä ajaa Liperistä Outokumpuun, Heinävedelle, Juukaan ja osaan Joensuunta (matkaa yli 100 km osaan alueesta).

– Rahoitusvaje ja sen tuoma epäoikeudenmukaisuus ovat puhuttaneet paljon alueellamme. Meillä on pysyvä rahoitusvaje, tarvevakioidusti meille olisi kuulunut 60 miljoonaa vuosittain lisää, eikä olisi tarvinnut ryhtyä taas säästötoimenpiteisiin jo muutenkin liian tiukalle vedettyyn budjettiin.

Maija Silvennoinen

– 46-vuotias sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja Liperistä

– Naimisissa, kolme lasta, joista yksi, tytär Milla, menehtyi syöpään 2019.

– Liperin kunnan valtuutettu, hyvinvointilautakunnan varapuheenjohtaja

– Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen valtuutettu

– Pohjois-Karjalan maakuntavaltuutettu

– Työllisyysaluelautakunnan jäsen

– Pohjois-Karjalan piirin puheenjohtaja. Kolmen kunnan KD:n puheenjohtaja (Heinävesi, Liperi, Kontiolahti)

– Kirkkovaltuutettu, kirkkoneuvoston ja kasvatustyön johtokunnan jäsen

– Harrastaa liikkumista, seurakuntaelämää, lukemista ja on pesäpallofani