– Sanan- ja uskonnonvapauden tilanne monissa maissa on heikentynyt. Kristityt ovat maailman vainotuin uskonnollinen ryhmä, mikä on huomioitava niin kehitysyhteistyössä kuin kauppapolitiikassa, kansanedustaja Päivi Räsänen muistuttaa.

Kristittyjä vastaan kohdistuvat väkivaltaisuudet ovat lisääntyneet esimerkiksi Intiassa, Nigeriassa, Kongissa tai nyt Syyriassa, jossa erityisesti alawiittiväestöä joukkosurmataan. Suomen on omalta osaltaan edistettävä vähemmistöjen, myös kristittyjen vapautta harjoittaa uskoaan kaikissa maissa.

Kehitysyhteistyössä toimitaan konkreettisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikan osana. Venäjän hyökkäyssotaa tukevat hallinnot ja toimijat on rajattu kehitysyhteistyön tuen ulkopuolelle.

Ukraina on Suomen suurin kehitysyhteistyön kumppanimaa. Painopisteet on Räsäsen mielestä valittu oikein Suomen omia osaamisvahvuuksia painottaen: koulutuksen ja oikeusvaltion kehittyminen sekö energia- ja ympäristöturvallisuuden vahvistaminen.

– Samalla kun Suomi osallistuu Ukrainan puolustuksen ja sen yhteiskunnan eri osa-alueiden tukemiseen, on varmistettava, että suomalaisilla yrityksillä on pääsy myös tuleviin Ukrainan jälleenrakennushankkeisiin.

Pitämässään KD:n ryhmäpuheessa kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteon palautekeskustelussa Räsänen nosti esille erityisesti uskonnonvapauden edistämisen osana Suomen kehitysyhteistyötä sekä kristillisten järjestöjen tärkeän roolin kehitysyhteistyössä niin tänään kuin historiallisestikin.

Hän muistutti myös kehitysyhteistyön perille pääsemisen varmistamisen tärkeydestä ja korruptiontorjunnasta.

– Samoin kuin Ukrainaan annettavassa tuessa huomioidaan korruptiontorjunta, on muuallakin tärkeää varmistaa kehitysyhteistyöhön käytettävien varojen päätyminen todellisille avuntarvitsijoille. Tuki ei saa päätyä välikäsille tai pahimmassa tapauksessa terroristijärjestöille tai muille pahantahtoisille toimijoille, kuten Gazassa on valitettavasti tapahtunut.

– Lähivuosien globaalit kriisit ja poikkeustilanteet ovat näyttäneet, ettei vakautta tule pitää itsestäänselvyytenä. On osattava varautua ja pidettävä omavaraisuudesta huolta. Kauppasuhteet sekä kehitysyhteistyöhankkeet ovat osa Suomen turvallisuuspolitiikkaa, ja siksi niiden suunnittelu strategisesti ja pidemmällä tähtäimellä on oikea suunta, Räsänen totesi puheen lopuksi.