Hallituksen puoliväliriihestä tuli ulos kasvupaketti, jolla pyritään vaikuttamaan myönteisesti yritysten investointihalukkuuteen ja toisaalta kansalaisten kulutushalukkuuteen. Viime vuodet kuluttajien kriisitietoisuus on ollut tapissa.

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman oli mukana neuvottelemassa ja valmistelemassa hallituksen puoliväliriihen päätöksiä. Hänen mielestään lopullisessa kokonaisuudessa näkyy vahvasti myös KD:n kädenjälki.

KD-Kompassi-ohjelmassa Radio Deillä viikon vieraana oleva Östman avaa puoliväliriihen päätöksiä ja sitä, miksi miljardien menosopeutusten jälkeen hallitus on on kääntänyt ikään kuin suuntaa ja tehnyt myös kasvupaketin, jossa on muun muassa miljardiluokan veroalennuksia.

Östmanin mukaan puoliväliriiheen lähdettiin erittäin haastavasta tilanteesta. Haasteena on koko ajan ollut kansainvälisesti hyvin epävakaa tilanne, jossa sekä yritykset että kuluttajat ovat varpaillaan ja odottavalla kannalla. Toisaalta hallituksen kahden ensimmäisen vuoden aikana tehtyjen 9 miljardin suuruisten sopeutustoimien jälkeen olisi nyt välttämätöntä hakea vauhtia talouskasvun avulla. Tarvittaisiin siis lisää investointeja ja parempaa työllisyyttä.

Puoliväliriihestä tulikin ulos kasvupaketti veronalennuksineen. Menosäästöistä ei kokonaan luovuttu, mutta niitä ei kohdistettu tällä kertaa soteen, Östman kertoo.

– Kyllä niitäkin listalla oli. Valtiovarainministeriön virkamiehet toivat leikkauslistoja pöytään, mutta totesimme jo hyvin varhaisessa vaiheessa, että tällä kertaa ei leikata enää sote-sektorilta, koska me tiedämme, miten haasteellisissa tilanteissa siellä eletään. Tässä tilanteessa uudet säästöt olisivat mielestämme olleet vahingollisia.

Tällä hetkellä suomalaiset yritykset epäröivät investointejaan ja toisaalta kansalaiset lykkäävät kulutuspäätöksiä, koska tulevaisuus on näyttänyt niin epävarmalta.

Östmanin mukaan esimerkiksi työtulovähennyksen lapsikorotus tuplaus ja myöskin panostukset omaishoitoon tulevat näkymään kansalaisten arjessa. Tuloveroa alennetaan yhteensä 1,2 miljardin edestä. Siitä suurin osa kohdistuu pieniin ja keskituloisiin ihmisiin.

– Se pitää tietysti rahoittaa jollakin keinolla ja se puoli koostuu kahdesta eri työkalusta: Hallitus korottaa haittaveroja kuten nikotiini ja tupakkatuotteiden veroa. Myös oluiden ja viinien verotus sidotaan indekseihin ja se tuo valtion kassaan 4 vuoden sisällä 85– 90 miljoonaa euroa lisää.

– Samalla poistettiin joitakin verovähennyksiä, koska haluttiin tiivistää veropohjaamme jotta se toimisi tehokkaammin ja oikeudenmukaisemmin, Östman kertoo.

Yrittäjyyttä ja yrityksiä tuetaan siten, että nykyinen yhteisöverokanta lasketaan kahdestakymmenestä prosentista kahdeksaantoista prosenttiin.

– Tämä kevennys kohdistuu kaikkiin osakeyhtiöihin ja se antaa vahvan signaalin siitä, että Suomessa kannattaa edelleen asua, elää ja yrittää.

Hallitus haluaa siis luoda otollisia olosuhteita yrittämiselle ja talouskasvulle. Talous on pitkälti psykologiaa. Tällä hetkellä kansalaisten kriisitietoisuus on tapissa.

– Me kaikki tiedämme viime vuosien yhteiskunnallisesta ilmapiiristä, että se on pitkälti psykologiaa ja niin ovat talousasiatkin. Tällä hetkellä suomalaiset yritykset epäröivät investointejaan ja toisaalta kansalaiset lykkäävät kulutuspäätöksiä, koska tulevaisuus on näyttänyt niin epävarmalta.

– Kasvupaketilla me pyrimme nyt muuttamaan tätä ilmapiiriä, Östman toteaa.

Kuuntele Peter Östmanin koko haastattelu KD-Kompassi-ohjelmassa Radio Deillä lauantaina 3.5. klo 12.50 alkaen.