Sisäministeri Päivi Räsänen Räsänen ehdottaa, että seuraava hallitus laatii sisäisen turvallisuuden strategian ja siihen liittyen sisäisen turvallisuuden selonteon. Strategiassa linjattaisiin Suomen sisäisen turvallisuuden keskeisimmät tavoitteet ja toimenpiteet. Räsänen kertoi ehdotuksensa sisäministeriön sisäistä turvallisuutta käsitelleessä seminaarissa Helsingissä.
Tulevien hallitusneuvotteluiden yhteydessä tulisi Räsäsen mielestä rohkeasti ja ennakkoluulottomasti tarkastella koko turvallisuussektorin yhteistyön ja rakenteiden kehittämistä vastaamaan ajankohtaisiin sisäisen turvallisuuden haasteisiin.
– Poliisin, Rajavartiolaitoksen ja Tullin tulevaisuuden toimintakyvyn kannalta on erittäin tärkeää, että äskettäin asettamani parlamentaarinen työryhmä tuottaa tietoa eduskunnalle sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon strategisista resurssitarpeista, Räsänen totesi.

Kuluvalla hallituskaudella sisäministeriön hallinnonala on tehostanut toimintaansa. Poliisin, Hätäkeskuslaitoksen, Rajavartiolaitoksen ja Tullin hallintorakenteita on usean peräkkäisen uudistuksen jälkeen kyetty uudistamaan entistä linjakkaammiksi ja kevyemmiksi.
– Seuraamme hallituksessa tiiviisti poliisinhallintorakenneuudistuksen toteutumista ja siihen liittyvä selvitys annetaan eduskunnan hallintovaliokunnalle vielä tänä vuonna.
Syksyn budjettiriihen ratkaisuilla turvattiin poliisin resurssit vuodelle 2015. Lisäksi Suojelupoliisille tulee lisärahoitusta.
– Toiminnan taso pystytään säilyttämään ensi vuoden osalta.
Rikollisuus muuttaa koko ajan muotoaan. Se on siirtynyt tietoverkkoihin, joiden haavoittuvuutta käyttää hyväksi myös järjestäytynyt rikollisuus.
Räsäsen mukaan jo nyt ja tulevaisuudessa on entistä vaikeampi vetää rajaa sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden välille. Terrorismin lisääntyminen ja sen uhka on yksi keskeinen turvallisuuskysymys koko Euroopassa. Terroristitaistelijoihin liittyvät ongelmat puhuttavat Räsäsen kollegoja muissakin EU-maissa. Terrorismin torjunnan tarpeet on huomioitava.
– Pitäisi pohtia, onko viranomaisilla riittävä työkalut hoitaa lakisääteisiä tehtäviään, Räsänen analysoi.

Pelastustoimen rakenteiden uudistamisessa olisi otettava Räsäsen mukaan nyt otettava uusi askel. Pelastustoimen strategian uudistamistyö käynnistyykin lähiaikoina. Pelastustoimen kymmenen vuotta sitten toteutettu rakennemuutos oli onnistunut, mutta siitä saadut hyödytkin on hyödynnetty jo lähes täysimääräisesti.
– Strategiatyön yhteydessä on hyvä keskustella muun muassa sosiaali- ja terveysalueiden perustamisen mukanaan tuomista muutostarpeista pelastustoimen organisointiin.
Lisäksi Räsänen haluaa selvittää voisiko turvallisuusalan oppilaitosten yhteistyötä tiivistää.
– Mielestäni olisi tärkeää selvittää, olisiko mahdollista päästä yhteen hallinnollisesti yhteiseen turvallisuusalan oppilaitokseen, ”turvallisuusakatemiaan”, johon kuuluisi eri oppilaitoksia.

Räsänen totesi, että Rajavartiolaitoksen voimavaroilla on tärkeä merkitys Suomen kriisivalmiuden ylläpitämisessä itärajalla ja merialueella. Hänen mukaansa uskottava ja itsenäinen rajavalvonta on yhtä tärkeää kuin itsenäinen maanpuolustuskyky.
Suomen sisäinen turvallisuus on kuitenkin tiukasti sidoksissa muiden EU:n jäsenvaltioiden ja naapurimaiden turvallisuustilanteisiin. Turhat esteet  pitäisikin raivata kansainvälisen yhteistyön sekä avun antamisen ja pyytämisen tieltä.
Räsänen korosti, että erityisesti vakavissa sisäistä turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa viranomaisten vastuiden pitää olla selkeitä, jotta toiminta käynnistyy välittömästi ja kansalaisten turvallisuutta ei vaaranneta epäselvien johtosuhteiden vuoksi.
– Tämä on erittäin tärkeää tiedostaa poliittisella tasolla.