Pääkaupunkiseudulle suunnitellusta Pisararadasta on syntynyt eduskunnassa ilmiriita. Liikenneviraston laskema Pradan hyöty-kustannussuhde 0,5 ei eräiden edustajien mukaan riittäisi radan rakentamiseen. Pelot siitä että rata vie rahat maakunnista toistuvat keskustalaisten politiikkojen puheissa.

VR:n hallintoneuvoston jäsen Pertti Hemmilä (kok) kutsui 17.12. budjettikeskustelussa ratasuunnitelmia miljardiluokan virheeksi. Radan kehitystyö pitäisi pysäyttää Hemmilän mukaan mahdollisimman nopeasti. VR:n hallintoneuvoston jäsen Asmo Maanselkä (KD) näkee asian toisin.

– Pisararadan tehtävänä on purkaa niitä ruuhkia, joita lentoasemalle menevä kehärata tuo rautateille. Lähiliikenteen ongelmat heijastuvat koko maahan. Maakunnasta tuleva Pendoliino myöhästyy aikataulustaan, kun lähiliikenteen junat puuroutuvat ruuhkaiselle rataosuudelle. Kapasiteetin lisääminen Helsingin ratapihalla on välttämätöntä.

– Pisararata on tehty lähiliikennettä varten, jolloin kaukoliikenteen ei tarvitsisi enää myöhästyä lähijunien vuoksi, Maanselkä toteaa.

Lähiliikenteen kilpailutus etenee. Vuonna 2024 kaukoliikenne avataan kilpailulle. Lähiliikenne avautuu jo 2017. Miten liikenteen avautuminen vaikuttaa ratahankkeisiin, eikö Onnibussin menestys kerro siitä että kilpailua kannattaisi yrittää myös rataosuuksilla?

– Kumipyöräliikenteessä on kaistatilaa luonnollisesti. Yhden bussin rikkoutuminen ei pysäytä koko moottoritietä. Yksi seisova lähijuna voi pysäyttää kaukojunat Tampereella asti.

– Kun liikenneolosuhteet rautateillä paranevat, voidaan kilpailulla saada niitä etuja joita nähdään nyt bussiliikenteessä Onnibussin myötä. Uusi operaattori ei voi tuoda uusia kiskoja mukanaan. Siksi Pisararataan kannattaa panostaa. Se ei hetkessä valmistu ja ongelmat tulevat uuden keräradan myötä pääratapihalla kasvamaan, Maanselkä muistuttaa.

Liikenneviraston suunnitelmiin Pisaradasta voit tutustua täältä.