Suomen lähi-ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavolalla oli eduskuntaryhmille vakava viesti. Vanhuspalvelulain myötä laitoshoitoa vähennetään, mutta kotihoito jäi kehittämättä.

Hävettää tehdä 5-10 minuutin käyntejä, jotka eivät palvele millään tavalla asiakasta

– Monissa kunnissa kotihoidon käyntimäärät ovat lisääntyneet tuhansilla, mutta henkilöstömäärä ei ole kasvanut.

SuPerin kotihoidossa työskenteleville jäsenilleen teettämän selvityksen mukaan hoitajat ovat itsekin tyytymättömiä tekemänsä työn laatuun. Kaksi kolmasosaa hoitajista oli harkinnut alan vaihtoa viimeisen vuoden aikana.

Suositusten mukaan kotikäyntiin pitäisi varata puoli tuntia, mutta käytännössä ne typistyvät lyhyiksi piipahduksiksi. Aikaa ei ole.

– Hävettää tehdä 5-10 minuutin käyntejä, jotka eivät palvele millään tavalla asiakasta, eräs hoitaja kommentoi.

– Kiire ja vanhuus ovat mahdoton yhtälö sovitettavaksi, Paavola sanoo.

Hänen mukaansa vanhusten kotihoitoon tarvittaisiin 2000 lähihoitajaa lisää, jotta tilanne korjautuisi. Sen hintalappu on muutama kymmenen miljoonaa.

– Se on pieni summa valtion budjetissa, Paavola muistutti.

Samalla kun kotihoidossa olevien vanhusten toimintakyvystä ja mielenterveydestä huolehditaan, pitäisi siirtymä laitoshoitoon tehdä ripeämmäksi. Nyt vanhus jää usein jojoilemaan kotihoidon ja laitoksen välille liian pitkäksi aikaa. Laitoksista myös kotiutetaan liian huonokuntoisia.

– Koti ei ole aina se paras hoitopaikka vanhukselle, Paavola muistutti.

Eduskuntaryhmien kansanedustajien oli helppo yhtyä SuPerin esittämään vetoomukseen. Kristillisdemokraatteja edustanut Leena Rauhala totesi, että henkilöresurssien lisääminen kotihoitoon on mahdollista toteuttaa, mutta laitoshoitoakin pitäisi samalla pystyä kehittämään.

– Tähän tilanteeseen emme voi jäädä, Rauhala sanoi.