Pariisin terrori-iskut olivat järkyttävä muistutus kohonneesta terrorismin ja väkivaltaisten ääriliikkeiden uhkasta Euroopassa. Iskut eivät tulleet täysin yllätyksenä – tämänkaltaisten tekojen kohonnut uhka oli tiedossa, ja iskun kohteena olleen Charlie Hebdon toimitus oli poliisivartioinnissa. Siitä huolimatta terroristit saivat aikaan pahaa tuhoa. Tämä kertoo terrorismintorjunnan haasteellisuudesta ja uhkan moninaisuudesta.

Suomeen ei viranomaisten tietojen mukaan tällä hetkellä kohdistu mitään tiettyä terroriteon uhkaa. Suojelupoliisin arvion mukaan yksittäisten väkivaltaisten toimijoiden tekemien terrori-iskujen uhka on kuitenkin kohonnut Suomessa samoin kuin muuallakin Euroopassa. Uhka on otettava todesta.

Terrorismintorjunnan keinoja on kehitetty monella tasolla. Viranomaisyhteistyötä on tehostettu. Terrorismin kriminalisointia on laajennettu, ja poliisi on saanut oikeuden matkustajarekisterien hyödyntämiseen.

Oikeutta jälkikäteen ilmoitettavaan kotietsintään pitää harkita.

Myös resursseja on lisätty. Syksyllä hallitus myönsi poliisille 2,7 miljoonaa euroa haastavissa erityistilanteissa tarvittavien varusteiden hankintaan, ja resurssit suojelupoliisin yhdysmiehen lähettämiseksi Turkkiin. Yhdysmiehellä on merkittävä rooli taistelumatkustamisen torjunnassa. Lisäksi sisäministeriössä selvitetään keinoja, joilla taistelemaan lähteminen tai taisteluissa olleiden Suomeen palaaminen voitaisiin estää.

Vaikka terrorismi on raskaan luokan rikollisuutta, sen torjumiseksi tarvitaan myös pehmeämpiä keinoja, joilla radikalisoituminen voidaan estää. Myös poliisin mahdollisuuksia estää iskuja ennalta on edelleen parannettava. Esimerkiksi oikeutta jälkikäteen ilmoitettavaan kotietsintään pitää harkita. Myös tiedustelulainsäädäntö on tarpeen.