Kreikan pitää kasvattaa tulovirtaansa

17.2.2015 klo 14:04 Ulkomaat Samuli Rissanen

Kreikan ja euromaiden väliset lainaohjelmaneuvottelut kariutuivat eilen, mutta ratkaisu pattitilanteeseen saattaisi löytyä Kreikan säästökuurin hienoisesta höllentämisestä.

Umpikujaan ajatuneet neuvottelut ja Kreikan ulosmarssi yllättivät, vaikka toisaalta Kreikan ja muiden euromaiden näkemysten tiedettiin olevan kaukana toisistaan.

Kulttuurierot tulevat tässä selvästi näkyviin. Veroja ei haluta maksaa, jos niitä ei ole totuttu maksamaan

Viime viikot erilaisia ehdotuksia ilmoille heittänyt Kreikan valtiovarainministeri Gianis Varoufakis olisi halunnut viime kädessä puolen vuoden vapautuksen velkaohjelmasta, jona aikana se olisi voinut neuvotella uudesta lainaohjelmasta.

– Kreikka olisi halunnut päästä akuutista kriisitilanteesta, Kristillisdemokraattien varapuheenjohtaja Sauli Ahvenjärvi sanoo.

Hän muistuttaa, että Kreikka tarvitsee noin 17 miljardia euroa erääntyvien lainojensa hoitoon tänä vuonna. Väliaikaisella rahoituksen ja sen tuoman aikalisän turvin se olisi voinut edesauttaa itselleen paremman lainaohjelman syntymistä. Muut euromaat pitäytyivät neuvotteluissa tiukasti nykyisessä lainaohjelmassa.

Ahvenjärven mukaan yksi ratkaisu Kreikan ja velkojien väliseen pattitilanteeseen on myöntää joitakin helpotuksia Kreikan säästökuuriin. Syrizan vaalilupausten osittainen lunastaminen voisi pelastaa nykyisen lainaohjelman, jota vastustetaan yleisesti Kreikassa.

Kreikan kansa on maksanut pääosin nykyisen säästökuurin, mutta nyt tulovirtoja pitäisi laajentaa. Ahvenjärven mukaan Kreikalta jää keräämättä veroja, korruptio syö osansa ja valtion omaisuuttakin voisi vielä yksityistää. Eurokriisi on osoittanut hänen mielestään konkreettisella tavalla sen, että kulttuurieroja pohjoisen ja etelän välillä ei pidä aliarvioida.

– Erot tulevat tässä selvästi näkyviin. Veroja ei haluta maksaa, jos niitä ei ole totuttu maksamaan.

Kreikkalaisten selvä enemmistö ei myöskään kannata rahaliitosta eroamista. Ero eurosta olisikin huomattavasti kohtalokkaampi Kreikalle kuin euromaille, joiden riskit ovat nykyisin vähäiset.

– Seurauksena olisi todellinen kaaos Kreikassa, Ahvenjärvi sanoo.

Jo valuuttaunionista lähdöllä spekuloinnin psykologinen vaikutus voisi heiluttaa Kreikan tilannetta pahoin. Lisäksi sillä on nyt merkitystä, kuinka Euroopan keskuspankki reagoi nyt kariutuneisiin neuvotteluihin.

– Kiristääkö se hätälainoituksensa ehtoja kreikkalaisille pankeille, Ahvenjärvi pohtii.

Kreikan lainaohjelmasta pitäisi päästä sopuun perjantaihin mennessä. Nykyinen hätäohjelma päättyy helmikuun lopussa.