–Rekisteritarkastukset sinänsä eivät ole tae rajavalvonnan tehokkuudesta, jollei rekistereihin ole syötetty tietoa matkustajasta ja tämän kytköksistä esimerkiksi terrorismiin, toteaa sisäministeri Päivi Räsänen. Terrorismin torjunnassa Räsänen pitää hyvin toimivaa rajavalvontaa keskeisenä ennaltaehkäisyn keinona.

Nykyistä tiukempia rajatarkastuksia edellyttävä EU-maiden johto esittää paitsi laajempaa tietojen vaihtoa EU-maiden kesken, myös kattavampaa passien tarkastusta Schengen-alueelle tulevilta ja sieltä lähteviltä. Tällä hetkellä passeista tarkastetaan vajaa kolmannes.

– Suomen osalta mainittu kolmasosa pätee kolmansien maiden kansalaisiin, jotka saapuvat tänne Helsinki-Vantaan lentokentän kautta. Omien maarajojemme osalta tilanne sen sijaan on toinen. Siellä noin 75 prosenttia rajanylittäjistä on kolmansien maiden kansalaisia, joiden kohdalla rekisterikyselyt jo nyt tehdään kattavasti.

Tehostetumpiin rajatarkastuksiin siirtyminen sinänsä ei Räsäsen mukaan ole ongelma:

– Tekniset valmiudethan ovat jo olemassa, koska kaikki ulkorajan ylityspaikat on varustettu tarvittavilla kyselylaitteilla. Toki matkustajien osalta se merkitsee lisähidastusta.

Keskeisempää sisäministerin mielestä on, miten paljon lisäkyselyjä Schengenin tietojärjestelmään voidaan tehdä Euroopan laajuisesti, jo olemassa olevan kapasiteetin puitteissa.

– Kaikkien maiden on omalta osaltaan huolehdittava tietojen syöttämisestä rekistereihin. Niiden käyttö tehostaa terrorismin torjuntaa, mutta ainoastaan silloin, jos rekisterikyselyn tuloksena rajatarkastajalle tulee ilmoitus epäillystä henkilöstä, Räsänen painottaa.