Jääskeläinen: Taloutemme lähiajan kehitystä vaikea ennakoida

24.2.2015 klo 19:30 Kotimaa

Vaikka valtion bruttovelanotto tänä vuonna pysyykin viimevuotiseen verrattuna ennallaan eli 16,3 miljardissa eurossa, kasvaa nettovelkataakka silti noin puolella miljoonalla eurolla joka tunti.

– Velkaantumisen katkaisu oli tavoitteena realistinen ja toteutettavissa, mutta maailmanpolitiikan ja -talouden muutokset tulivat väliin, toteaa Jouko Jääskeläinen.

Jääskeläinen sanoo  Suomen talouden tulevien näkymien riippuvan paljolti siitä, miten kykenemme ratkaisemaan kolme suurta ongelmaa.

– Niistä on korostetusti nostettu esille yhteisvaluutta, vaikkei se välttämättä  ole suurin ongelma.

– Eurokriisin hoito on vienyt kohtuuttomasti aikaa ja vaivaa. Se on myös osoittanut, että kovin erilaisten valuuttojen yhteenliittämisestä syntyy jännitteitä, jotka ovat erityisen haasteellisia pienille maille.

Kaksi muuta suurta kysymystä, jotka tulisi ratkaista, liittyvät Jääskeläisen mukaan väestömme nopeaan ikääntymiseen ja yritystoiminnan liian heikkoon kilpailukykyyn.

Suomen talouden lähiajan kehitys riippuu monesta tekijästä, ei vähiten kansainvälisen politiikan ja maailmantalouden muutoksista.

– Tehdyillä ratkaisuilla ei ole saatu aikaan riittäviä säästöjä eikä tehostettua kilpailukykyämme. Tätä tarvitsisivat toiminnalleen etenkin pienet ja makroyritykset, Jääskeläinen toteaa.

Valtiokonttorin mukaan kuluvan vuoden lainanotolla tullaan maksamaan takaisin erääntyviä velkoja ja katetaan valtion budjetin alijäämä. Lainanotto toteutetaan Valtiokonttorin liikkeelle laskemilla kahdella uudella viitelainalla.

Vaikka Suomen luottoluokitusta viime syksynä laskettiinkin pykälän verran kolmesta A:sta AA+aan, ei Suomella edelleenkään ole vaikeuksia hankkia lainoitusta. Jo tämän kuun alussa valtio myi onnistuneesti viiden vuoden lainoja miljardin euron edestä.

– Luottokelpoisuutemme varmaankin säilyy nykyisellään, sillä olemme yhä turvallinen sijoituskohde, Jääskeläinen sanoo. Hän tosin tekee yhden varauksen, joka saattaa muuttaa tilannetta.

– Talouspoliittinen epävarmuus maailmalla, eritoten Ukrainan kriisin osalta, on todellinen riski, Jääskeläinen toteaa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ylös