Peter Östmanin kotiseutu porskuttaa maakunnista parhaiten. KD:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan mielestä menestyksen salaisuus on vahva yrittäjähenki, kaksikielisyys ja keskittyminen eri toimialoille.

YLE uutisoi tänään, että Pohjanmaa on vaurastunut maakunnista ripeimpää tahtia 2000-luvun aikana. Uutisessa viitataan Tilastokeskuksen aineistoihin vuosilta 2000–2012, jotka osoittavat, että Pohjanmaa vaurastui maakunnista eniten 2000-luvun aikana, kun mittarina käytetään bruttokansantuotteen kasvua asukasta kohden. Pohjanmaan maakunnassa talous kasvoi henkeä kohden kyseisenä ajanjaksona (2000-2012) 24,4 prosenttia. Myös Keski-Pohjanmaan kasvuvauhti (18,8%) ja Pohjois-Pohjanmaan (18,5%) olivat selvästi yli koko maan keskiarvon, joka oli 14,4 prosenttia.

Vaasassa on energiateknologiaa, Pietarsaaressa on vahvaa veneteollisuutta ja elintarviketeollisuutta. – UPM, turkistarhaus, Sydösterbottenin tomaatit ja vahvat mikroyritykset vauhdittavat työllisyyttä ja kasvua

Pohjanmaan tuloksen tekee aineiston perusteella vielä merkittävämmäksi se, että maakunnan väkiluku kasvoi samassa ajassa 3,5 prosenttia. Talouden kakkua oli siis jakamassa aiempaa useampi ihminen.

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östmanin mukaan Pohjanmaan maakuntien menestyksen takana on vahva yrittäjähenki. Yrittäjyydellä on pitkät perinteet, kun seudun maanviljelijäväestö ryhtyi yhä enenevässä määrin yrittäjiksi.

Seudun vahva kaksikielisyys luo pohjaa viennille. Pohjanmaan maakunnissa on onnistuttu keskittymään eri klustereihin. Vaasassa on energiateknologiaa, Pietarsaaressa on vahvaa veneteollisuutta ja elintarviketeollisuutta.

– UPM, turkistarhaus, Sydösterbottenin tomaatit ja vahvat mikroyritykset vauhdittavat työllisyyttä ja kasvua, Östman listaa.

Pohjois-Pohjanmaata koskevissa tilastoissa vuosilta 2000-2012 näkyvät myös Nokian ja sen alihankkijoiden ongelmat, mutta pitkä sarja näyttää silti vahvaa kasvutahtia. Östmanin mukaan se kertoo siitä, että vahva elektroniikkaosaaminen ei ole Nokian alasajon jälkeen hävinnyt mihinkään.

– Alueella on vahvaa klusteriajattelua ja erikoistumista, joka edesauttaa uusien innovaatioiden syntyä.

Erot eri maakuntien menestymisen välillä ovat Suomessa huimia. Esimerkiksi Kymenlaaksossa kasvu jäi nollaan vuosina 2000-2012. Östmanin mielestä maakuntien kannattaisi ottaa mallia hyvistä käytännöistä, joiden pohjalta kannattaisi laatia uusia visioita ja strategioita maakunnittain.

– Olen aikaisemmin sanonut, että koko Suomen kannattaisi ottaa mallia Pohjanmaan brändistä ja sen menestystekijöistä.