Euroopan aivoneuvosto laskee, että aivosairaudet maksoivat Euroopassa 798 miljardia euroa 2014.

– Aivosairaudet ovat kalleimmat kansantautimme, kertoo psykiatrian professori Jyrki Korkeila Turun Yliopistosta.

Korkeila johtaa Suomen Aivot -yhdistystä, joka edistää tutkimukseen perustuvaa aivoterveyttä. Se kokoaa yhteen alan 15 tieteellistä yhdistystä, 12 järjestöä ja neljä yhteisöjäsentä ja pitää yhteyttä Euroopan aivoneuvostoon (European Brain Council).

Euroopan aivoneuvosto laskee että viime vuonna aivosairaudet maksoivat Euroopassa 798 miljardia euroa. Sydänsairaudet ja syöpäsairaudet aiheuttavat kumpikin vain neljäsosan aivosairauksien kustannuksista.

Sydänsairaudet ja syöpäsairaudet aiheuttavat kumpikin vain neljäsosan aivosairauksien kustannuksista.

Professori Korkeilan mukaan tarvitaan kansallisia strategioita, joilla pienennetään aivosairauksien riskiä. Masennus- ja muistisairauksia varten tarvitaan omat strategiat.

– Alkoholihaittojen vähentäminen on tärkeää, korostaa Korkeila, ja tulee samalla tukeneeksi KD:n pitkäaikaista tavoitetta.

Kustannukset jaetaan suoriin kuluihin, muihin kuin terveydenhoidon suoriin kuluihin ja epäsuoriin kuluihin.

Kokonaiskuluissa suurimpia ovat aivohalvaus, psykoosit, mielialahäiriöt, muistisairaudet, ahdistuneisuushäiriöt ja päihderiippuvuus. Aivohalvauksen kulut ovat suoria, mielialahäiriöissä ja psykooseissa korostuvat epäsuorat kulut, mutta muistisairauksissa muut kuin terveydenhoitomenot.

Tutkimuksen avulla saadaan kuitenkin merkittäviä taloushyötyjä. Aivoinfarktin liuotushoito ja indometasiini keskosten aivoverenvuodon estossa ovat viime vuosina tuoneet suurimmat taloudelliset hyödyt.

Muistisairauksia voidaan ennaltaehkäistä ja varhainen hoito hidastaa sairauden etenemistä.

– Olemme Euroopan aivoneuvoston kanssa yhtä mieltä, että aivotutkimus tarvitsee enemmän rahoitusta, muuten tutkijat lähtevät muualle parempien tutkimusedellytysten perään, korostaa Korkeila.

– Suomessa erityisvaltionosuudet tutkimukselle ovat vähentyneet kolmannekseen 90 miljoonan euron tasolta vuonna 1998. Kliinisen tutkimuksen väheneminen heikentää asiantuntijuuden kertymistä, kun osaamisyksiköitä on vähemmän.

Lasten ja nuorten neuropsykiatriset ja psykiatriset ongelmat ovat yleisiä ja hoitamattomina ennustavat voimakkaasti aikuisiän ongelmia. Menevätkö voimavarat oikeisiin kohteisiin ehkäisyn kannalta?

– Neurologisten poikkeavuuksien kuntoutuksella voidaan turvata nuorelle itsenäinen elämä.

Professori Korkeila korostaa ennaltaehkäisyn merkitystä.

– Kouluinterventiot ovat vaikuttavia lasten ja nuorten mielenterveydelle. Ne vähentävät ns. häiriöpalvelujen tarvetta. Tarvitaan varhaista hoitoa kattavalla kouluterveydenhuollolla, jossa täytyy olla vahvaa mielenterveysosaamista.

Vanhempien ohjaamiseen perustuvalla hoitomallilla on vähennetty kodin ulkopuolisia sijoituksia.

– Hallintokunnat ylittäviä moniammatillisia perhehoitoja toteuttamalla häiriöpalvelujen tarpeen on havaittu laskevan.

Aivosairaudet ovat usein yhteydessä somaattisiin sairauksiin, kuten maksasairauksiin. Satakunnan sairaanhoitopiirissä 30-45% terveyskeskuslääkärin työpanoksesta suuntautuu psykiatrisen hoitosuhteessa oleville potilaille.

–  Suuntana on oltava integroitu hoito, jossa perusterveydenhoidon ja mielenterveyspalvelut saa samalta luukulta, eikä ole erillisiä somaattisia ja psykiatrisia yksiköitä.

– Suomessa on maailman paras akuuttihoito, mutta moniammatillinen kuntoutus on riittämätöntä. Tarvitaan enemmän kuntoutusta, vähemmän laitoshoitoa, esittää professori Jyrki Korkeila.
Aivoviikkoa vietetään tällä viikolla 9.-15.3. Googlaa tietoa aivoista ja aivoviikon tapahtumista: ”aivoviikko”