Suomessa asetetaan usein perhe ja työelämän tasa-arvo vastakkain ja seurauksena voi olla esimerkiksi pienempi lapsiluku kuin mistä perheissä on haaveiltu. KD:n puheenjohtaja Päivi Räsänen vaatii, että seuraavaan hallitusohjelmaan pitää kirjata vanhempainvapaista työnantajalle koituvien kulujen siirtäminen yhteisvastuulliseksi.

Päivi Räsänen kirjoittaa blogissaan (19.3.), että Suomeen tarvitaan määrätietoista perhepolitiikkaa syntyvyyden kasvattamiseksi, jotta jokaisella olisi taloudelliset edellytykset ottaa vastaan haaveilemansa määrän lapsia.

– On kasvettava irti tasa-arvon ja perhearvojen vastakkainasettelusta, jotta naisilla olisi oikeus iloita naiseudestaan niin äiteinä kuin työntekijöinäkin, hän sanoo.

Yhä useamman kohdalla omat unelmat perheestä ovat jääneet ja jäävät toteutumatta

Hänen mielestään naisten ja miesten tasa-arvoista kohtelua työelämässä tavoitellaan liian usein keinoin, jotka käytännössä asettavat tasa-arvon ja perhearvot vastakkain. Yritys kotihoidon tuen kiintiöittämisestä, jota kokoomus ja SDP ajoivat, oli Räsäsen mukaan oiva esimerkki tästä ajattelusta.

– Nyt kokoomus ajaa myös kotihoidon tukiajan lyhentämistä, Räsänen huomauttaa.

Perheiden saattaminen ahdinkoon ei kuitenkaan edistä tasa-arvoa. Olisi pikemminkin etsittävä ratkaisuja, joissa lisätään tasa-arvoa ilman, että huononnetaan lapsiperheiden ja ennen kaikkea lasten asemaa.

Kristillisdemokraatit ovat jo pitkään pitäneet esillä vanhempainvapaiden kustannusten korvaamista työnantajille, jotta naisten asema työmarkkinoilla sen myötä parantuisi. Yrittäjänaisten mukaan vanhempainvapaiden kustannukset työnantajalle saattavat olla yhdestä lapsesta jopa yli 14 000 euroa.

– On selvää, että näin suuren lisäkustannuksen riski vaikuttaa johonkin. Ennen kaikkea se näkyy naisten pätkätyöläisyytenä ja todennäköisesti myös palkkauksessa, Räsänen arvioi.

Nykytilanne kurittaa hänen mukaansa erityisesti naisvaltaisten alojen yrityksiä ja estää naisvaltaisten pienyritysten kasvua, koska työllistämiskynnys on miesvaltaisiin yrityksiin nähden korkeampi. Naisten yrittäjyys onkin Suomessa miesyrittäjyyttä harvinaisempaa. Vain kolmannes kaikista yrittäjistä on naisia. Naisten yritykset ovat usein pieniä ja valtaosa toiminimimuotoisia.

Räsänen vaatiikin, että seuraavaan hallitusohjelmaan pitää kirjata vanhempainvapaista työnantajalle koituvien kulujen siirtäminen yhteisvastuulliseksi. Tähän asti yhteinen tahtotila on puuttunut, mutta Kokoomuksen ja Keskustan ulostulot tästä aiheesta voivat olla merkki paremmasta. Kokoomus ja keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ovat ehdottaneet äidin työnantajalle maksettavaa kertakorvausta, jos tämä palaa saman työnantajan palvelukseen raskauden ja perhevapaiden jälkeen.

Ehdotus on Räsäsen mielestä oikean suuntainen, mutta hän pitäisi parempana kustannusten korvaamista laskemalla äidin työnantajan sairausvakuutusmaksua vanhempainvapailta palaamisen jälkeen, tai jopa sen poistamista määräajaksi. Näin korvaus olisi suhteessa todellisiin kustannuksiin, jotka vaihtelevat riippuen vanhempainvapailla olevan ansiotasosta. Tämä kulu voitaisiin kattaa yhteisvastuullisesti korottamalla sairausvakuutusmaksuja vastaavalla summalla. Näin kulu jakautuisi tasaisesti kaikkien työnantajien kesken, eikä kurittaisi naisvaltaisia aloja epäoikeudenmukaisesti.

– Muutoksella voisi olla myös laajemmat väestöpoliittiset vaikutukset, jos naisten vakituinen työllistyminen helpottuisi, Räsänen sanoo.

Hän muistuttaa, että kestävyysvaje ei ole helpottanut, koska perhe- ja väestöpoliittista näkökulmaa ei ole riittävästi huomioitu asian ratkaisemiseksi. Räsäsen mukaan kestävyysvaje on seurausta siitä, että syntyneet ikäluokat ovat olleet jo pitkään liian pieniä. Tällä hetkellä jo joka viides naisista ja joka kolmas miehistä on jäänyt lapsettomaksi, vaikka Väestöliiton mukaan omasta halustaan lapsettomia on vain noin 6 prosenttia. Useimmat toivovat perheen lapsiluvuksi kahdesta kolmeen lasta, mutta keskimääräinen lapsiluku on 1,7.

– Tilanne on erityisen surullinen siksi, että kyse on myös siitä, että yhä useamman kohdalla omat unelmat perheestä ovat jääneet ja jäävät toteutumatta, Räsänen toteaa.