Oulun vaalipiirin KD-ehdokas Leena Askeli: ”Köyhä ja työtön haluaa töihin”

18.4.2015 klo 21:59 Uutiset Kristiina Kunnas

Kristillisdemokraattien Oulun vaalipiirin ehdokas Leena Askeli haluaa olla kaventamassa hyvinvointieroja. Köyhiä on liikaa. Moni hänen tapaamansa ihminen kamppailee saadakseen jokapäiväisen leivän.

Erityisluokanopettaja Leena Askeli kertoo tavanneensa vaalikampanjassaan ihmisiä, joiden arkinen selviytyminen on jokapäiväisen leivänkin suhteen kamppailua.

– Olen ehdokkaana kiinnostunut hyvinvointierojen kaventamisesta, Askeli kertoo.

Hän suoritti taustajoukkoineen kyselyn aihepiirin kokemusasiantuntijoille. Kyselyyni vastasi 51 henkilöä, 18-84-vuotiasta.

– Kysyin muutamien taustatietojen lisäksi sitä, mitä pitäisi tehdä asioiden muuttamiseksi ja millaista työtä haluttaisiin tehdä. Kysyin myös mitä hyötyä ja haittaa mahdollisesti kokeiluun tulevasta perustulosta voisi olla sekä arviota perustulon riittävästä euromäärästä kuukaudessa. Vastaajat saivat lisäksi kommentoitavaksi Nordean ekonomisti Kangasharjun köyhyyslausumaa ”Köyhille ei anneta rahaa, koska he eivät osaa käyttää sitä.”

Vastaajista 16 oli 18–34-vuotiaita.  Yhdellä oli kokoaikainen työ ja opiskelijoita oli viisi. Tässä joukossa muutosta haettaisiin työllä, ilmaisilla harrastuksilla, avun kohdistamisella suomalaisille, halvemmalla ruualla ja tuloverojen alentamisella huonotuloisilta. Kouluttamattomien pitäisi saada työttömyysturva nopeammin ja koulutukseen pääsemistä pitäisi helpottaa.

40-59-vuotiaita vastaajia oli kyselyssä 22. Kolme vastaajaa kävi töissä, yhdellä oli osa-aikatyö, muut olivat työttömiä tai eläkeläisiä.

– Yli 30-vuotiaiden mukaan oman yrityksen perustamisen pitäisi olla helpompaa ja kaikkien pitäisi tulla toimeen tuloillaan. Mitä tahansa töitä tehtäisiin, mielellään eläkeikään saakka.

– Perustulossa olisi hyvää työn vastaanottamisen helpottuminen, kun tulot eivät vähenisi, toiveikkuuden viriäminen, tukijärjestelmien yksinkertaistuminen ja rahojen riittäminen peruselämiseen, Leena Askeli kertoo.

– Perustulon heikkoutena pidettiin valtion menojen kasvua, passivoitumista ja alkoholin käytön lisääntymistä. Riittävä perustulo olisi 500–1000 €/kk. Ekonomistin köyhyyslausuntoa vastustettiin, koska köyhän pitää miettiä menonsa tarkkaan.

40-59-vuotiaita vastaajia oli kyselyssä 22.  Kolme vastaajaa kävi töissä, yhdellä oli osa-aikatyö, muut olivat työttömiä tai eläkeläisiä.  Vastaajien mukaan töitä pitäisi olla kaikille, maahanmuuttoa pitäisi rajoittaa, edut ja tuet pitäisi kohdistaa ensin suomalaisiin.

– Köyhien veroja pitäisi alentaa ja takuueläkkeitä korottaa. Lisäksi vakuutuslääkäreiltä pitäisi saada mielivalta pois.  Suomessa pitäisi olla matalammat sairas- ja eläkekulut ja työttömillä parempi terveydenhoito. Työllistymistä toivovat olisivat valmiita tekemään kaikenlaisia töitä fyysisistä hoivatöistä kevyempiin toimistotöihin.  Ikärasismia pidettiin työllistymisen esteenä, Leena Askeli kertoo.

– Perustulossa nähtiin hyvänä mahdollisuus lasten harrastuksiin, laadukkaampaan ruokaan, kannustinloukkujen purkautumiseen ja perusturvaan.  Sillä saisi elämänlaatua, terveyttä ja ihmisarvoisuutta.  Jopa rikollisuus voisi vähentyä. Huonoja vaikutuksia voisivat olla valtion velan kasvaminen, passivoituminen ja alkoholismin lisääntyminen. Riittävän perustulon arvioitu määrä oli 500-1500 €/kk.  Köyhyyslausuntoa pidettiin ala-arvoisena ja halventavana, koska köyhät osaavat käyttää rahaa juuri siksi, että sitä on niukasti.

60-70+ ikäisiä oli kyselyyn vastanneista 13.  Yksi heistä oli työtön ja muut eläkeläisiä.  Työtä toivottiin kaikille ja eläkkeet sellaisiksi, että niillä tulisi toimeen.

– Elintasoeroja olisi tasattava ja taattava toimeentulo, vaikka perustulon kautta.  Köyhyys pitäisi poistaa.  Välitön ratkaisu ruuan saamiseen olisi kauppojen ylijäämäruuan jakaminen ihmisille.  Tässä ryhmässä oli halua tehdä vapaaehtoistöitä, Askeli kertoo.

Perustuloon siirtymisen hyvinä vaikutuksina pidettiin oikeudenmukaisuutta, mahdollisuutta hoitaa terveyttä ja ruuan saamisen varmuutta.  Huonoja vaikutuksia perustuloon siirtymisellä ei olisi.  Arviot riittävästä perustulon määrästä vaihtelivat välillä 800-1500 €/kk, jopa 400 €/kk riittäisi jollekulle.  Ekonomistin lausumaa pidettiin uskomattomana köyhien aliarvioimisena. Kuitenkin alkoholistien kohdalla pitäisi rahan sijasta antaa ruokalappuja, ettei raha menisi kaljaan.

– Kyselyyn osallistuneiden köyhyyden asiantuntijuus näyttää kehittyneen työttömyyden myötä.  Työllistymistä toivottiin.

Leena Askeli huomasi kyselyssään, että mahdolliseen perustuloon suhtautuminen oli pääosin myönteistä, vain sen passivoivuus, kalleus ja sopimattomuus alkoholisteille epäilyttivät.

– Köyhä tietää osaavansa käyttää rahansa erittäin tarkkaan. Alkoholisteille ei rahaa kuitenkaan pitäisi antaa, koska se ei heillä riittäisi peruselämiseen, Askeli kertoo.

Askelin vahva johtopäätös kyselyn jälkeen on se, että kansalaisen omille mielipiteille ja ideoille pitää alkaa antaa tilaa.

– Heidän äänensä pitää saada kuuluville.  Ihmisarvoinen elämä kuuluu kaikille, Leena Askeli muistuttaa.