Kohtuukäyttäjä ei juo kerralla neljää alkoholiannosta enempää

19.5.2015 klo 10:00 Kotimaa Samuli Rissanen

Suomalaisilla on selvä käsitys siitä, minkälainen alkoholinkäyttö on kohtuukäyttöä ja minkälainen ei.

Vain neljäsosa (26 %) suomalaisista pitää kohtuukäyttönä useamman kuin neljän alkoholiannoksen nauttimista kerralla. Useampi (34 %) vetää kohtuukäytön rajan jo 1-2 kerta-annokseen. Tiedot käyvät ilmi TNS Gallupin kyselytutkimuksesta, johon vastasi helmikuussa 978 suomalaista.

Usein toistuva alkoholinkäyttö ei suomalaisten mielestä ole kohtuukäyttöä. Harvempi kuin joka neljäs (22 %) ajattelee, että kohtuukäyttäjä voi juoda alkoholia useamman kerran viikossa. Tavallisimmin ajatellaan, että alkoholia voi juoda kerran viikossa (31 %) tai muutaman kerran kuukaudessa (35 %). Naisista 51 prosenttia ja miehistä 40 prosenttia ajattelee, ettei viikoittain toistuva alkoholinkäyttö enää ole kohtuukäyttöä.

Kohtuukäyttöön ei suomalaisten mielestä myöskään kuulu säännöllistä humalajuomista. Vain joka kymmenes näkee, että kohtuukäyttöön voi kuulua usein toistuva humalajuominen viikonloppuisin. Krapulaan asti kohtuukäyttäjä voi suomalaisten mielestä juoda korkeintaan muutaman kerran vuodessa.

”Tissutteluun” suomalaiset suhtautuvat lähes yhtä kriittisesti kuin humalajuomiseen. Vain reilu kymmenesosa suomalaisista (12 %) ajattelee, että kohtuukäyttäjä voi ottaa muutaman lasillisen useana arki-iltana viikon mittaan. Sillä ei ole eroa, juodaanko nuo lasilliset kotona vai ravintolassa.

Ruokailun yhteydessä nautittuun viiniin tai olueen ei suhtauduta aivan yhtä kriittisesti. Vajaa puolet (42 prosenttia) ajattelee, että kohtuukäyttäjä voi nauttia viiniä tai olutta aterialla useammankin kerran viikossa. Miesten ja naisten näkemyksissä on kuitenkin iso ero: miehistä 54 prosenttia ja naisista vain 30 prosenttia näkee, että viini tai olut sopii kohtuukäyttäjän ruokapöytään. Pääkaupunkiseudulla ruokaviiniä pidetään todennäköisemmin kohtuukäyttönä  kuin muualla Suomessa.

Kyselytutkimuksessa kävi ilmi, että miehet suhtautuvat naisia selvästi vapaamielisemmin useinkin toistuvaan alkoholinkäyttöön. Samoin merkittävä ero on siinä, miten alkoholinkäytöstä ajatellaan pääkaupunkiseudulla ja muualla Suomessa. Kolmas selkeä ero on eri ikäryhmien ajatuksissa kohtuukäytöstä. Nuoremmissa vastaajaryhmissä humalajuominenkin hyväksytään osaksi kohtuukäyttöä useammin kuin yli 35-vuotiaiden ikäryhmissä.

 

Ylös