Hyvinvoinnin ja kurjuuden rajalla

21.5.2015 klo 17:40 Pääkirjoitukset Kristiina Kunnas

Kun MTV Uutiset kysyi suomalaisilta, mihin vasta nyt muodostumassa oleva hallitus nelivuotiskaudellaan kaatuu, jos kaatuu, nousi vastauksista esiin kolme syytä: EU, maahanmuutto ja perussuomalaiset.

1443 suomalaista vastasi MTV Uutisten kysymykseen Think If Laboratoriesin toteuttamassa verkkokyselyssä. Vastaajien piti arvioida keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten muodostaman porvarihallituksen kestävyyttä.

53 prosenttia uskoo hallituksen pysyvän koossa koko nelivuotisen kautensa. 30 prosenttia sen sijaan epäilee, ettei hallitus kestä neljää vuotta.

Euroopan unioni, maahanmuutto ja perussuomalaiset nousivat hallituksen yhteishengen eteen suomalaisten vastauksissa.

Toisten mielestä Keskusta ja Kokoomus ovat liian maahanmuuttomyönteisiä, toinen pelkää Perussuomalaisten maahanmuuttokielteisyyden syöksevän hallituksen turmioon.

Joku ei usko Soinin pystyvän pitämään rivejään suorassa, toinen epäilee rasismin nousevan esteeksi hallituksessa pysymiselle.

Kymmenet vastaajat olettivat perussuomalaisten hajottavan hallituksen. ”He eivät ole olleet vielä mukana rakentamassa mitään tai korjaamassa mitään, mutta kritisoineet ovat kovasti”, arvioi vastaaja.

Kristillisdemokraatit katselevat nyt sivusta, kun porvarihallitusta muodostetaan. Halua mukanaoloon olisi ollut, eikä punavihreä oppositio tunnu omimmalta paikalta.

Korit ovat suomeksi äärimmäisen kipeitä ratkaisuja, jotka vielä raapivat kansaamme vereslihalle.

Toistaiseksi hallitustunnustelija, tuleva pääministeri, on vaikuttanut motivoituneelta ja energiseltä. Hän näytti maanantai-illan tiedotustilaisuudessa siltä kuin innokas insinööri hankalan pulman äärellä: lisätään kierroksia, kyllä tämä on ratkaistavissa. Jopa ”soten kanssa mennään nyt maaliin”.

Valitettavasti hän sortui puoluejohtaja-jargoniin. Hän puhui koreista, säästökorista, leikkauskorista, verokorista, säästöistä, suorista säästöistä.

Korit ovat suomeksi äärimmäisen kipeitä ratkaisuja, jotka vielä raapivat kansaamme vereslihalle.

Mutta miten nämä ratkaisut vielä kirpaisevatkaan? Jotta hyvinvointiyhteiskunta saadaan pelastettua, kuten Sipilä sen ilmaisi.

Kun neljän miljardin säästön juustohöylä osuu koulutukseen, lähipalveluihin, lapsilisiin, sosiaaliturvaan, miltä sitten tuntuu ja näyttää. Kun siltä, jolla jo ennestään on vähän, otetaan vielä lisää pois. Kun siltä, joka voisi pitää kulutuksen pyöriä liikkeellä, nipistetään. Entä jos maksuttomat opiskelut päättyvät, lukukausimaksut tulevat, ansiosidonnaiset päivärahajaksot lyhenevät?

Missä hyvinvointiyhteiskunta loppuu ja kurjuus alkaa? Pessimisti ei pety, on Sipilän vino ”rohkaisu”.

Ylös