”Ulkoministeri Timo Soini ulkoistaa pakolaiskysymyksen kokonaan muiden ratkaistavaksi, kun samaan aikaan kehitysyhteistyöhön ollaan tekemässä valtavia leikkauksia”, sanoo Suomen Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen.

Kommentillaan Lehtinen viittaa Soinin lausumaan, tämän todettua: ”Pakolaiskysymys on ratkaistava ongelman syntyjuurilla, ei siirtämällä ihmisiä Suomen rajojen sisäpuolelle”(HS 4.6.2015).

Suomen Pakolaisapu tekee juuri Soinin peräänkuuluttamaa lähtösyihin vaikuttamista. Kehitysyhteistyön avulla parannetaan elinmahdollisuuksia pakolaisten lähtöalueilla, jotta toimettomuus ei pakottaisi ihmisiä liikkeelle. Pakolaisista 86 prosenttia elää kehitysmaissa. Suomen rajojen sisäpuolella on 0,03 prosenttia maailman pakolaisista.

Ristiriitainen avaus ulkoministeriltä, kun pakolaisuuden syntyjuurilta leikataan kovimmin, todetaan Suomen Pakolaisavusta.

Nyt hallitus aikoo leikata kehitysyhteistyöstä 300 miljoonaa ja ohjata päästökauppatulot toisaalle. Tämä tarkoittaa yhteensä 43 prosentin leikkauksia. Saman suuruusluokan leikkauksia kaavaillaan kansalaisjärjestöille, joiden osuus valtion varsinaisesta kehitysyhteistyöstä on 114 miljoonaa euroa. Tämän kokoluokan suhteellisia leikkauksia ei tehdä millään muulla hallinnonalalla.
”Järjestöille myönnettävän määrärahan pienentämisellä on kansantaloudellisesti pienet, mutta miljoonien ihmisten elämään valtavat vaikutukset. Järjestöt tekevät pienillä avustuksilla erittäin tuloksellista työtä”, Annu Lehtinen sanoo.

Pakolaisapu käytti valtionapua kehitysyhteistyöhönsä viime vuonna 1,48 miljoonaa euroa, minkä lisäksi suomalaiset lahjoittivat järjestölle lähes puoli miljoonaa euroa. Tällä rahalla muun muassa 15 560 ihmistä sai koulutuksen, välillisesti koulutuksista hyötyi yli 60 000 ihmistä. Viime vuonna Länsi-Afrikan ebolaepidemia saatiin haltuun pitkälti järjestöjen yhteisillä ponnistuksilla. Pakolaisavun kautta tiedon tartunnan vaaroista sai yli 300 000 ihmistä hankalasti tavoitettavissa kylissä.

”Järjestön pitkä läsnäolo ja vaikuttava aikuiskoulutustyö oli keskiössä siinä, että ihmiset ottivat meidän viestimme vastaan. Pitkä kokemus auttoi meitä myös reagoimaan nopeasti puhjenneeseen tautiin. Säästyimme varmasti monelta lisäuhrilta tämän ansiosta”, Lehtinen toteaa.

”Leikkaukset romahduttavat kansalaisjärjestöjen vaikuttavan, tuloksellisen ja ketterän työn pohjan.”