Essayah: Ei tukea Kreikalle

13.7.2015 klo 15:19 Uutiset Asmo Maanselkä

Kansanedustaja Sari Essayah´n mielestä Suomen ei tule tukea päätöstä Kreikan EVM -rahoitusohjelman neuvottelujen aloittamiseksi. Suuri valiokunta käsitteli viikonloppuna hallituksen kantaa ns. Kreikka III:n ohjelmaneuvottelujen aloittamiseksi, joka tarkoittaa julkisuudessa olleiden arvioiden mukaan jopa yli 80 mrd:n uutta tukipakettia seuraavan kolmen vuoden ajalle.

Essayah esitti kokouksessa lausumaa, jolla Suomen hallitus velvoitetaan euromaiden päämiesten kokouksessa vastustamaan rahoitusohjelman neuvotteluiden aloittamista ja esittämään vaihtoehdon IMF:n lainaohjelman jatkamiseksi.

– Kreikan hallituksen kesäkuiset toimenpiteet ERVV -lainaohjelman ehdoista irtaantumisessa ja rahoitustuen vastineeksi sovittujen toimien laiminlyönti heikensivät entisestään maan tilannetta. Kansanäänestyksen järjestäminen lainaehdoista, ja sitten suurin piirtein saman ohjelman hyväksyminen viikkoa myöhemmin parlamentissa on ollut surullinen – ja ikävä kyllä kallis – näytelmä vailla vertaa, Essayah toteaa.

Jos Kreikkaa tässä tilanteessa edelleen lainoitetaan ja taustalla ovat spekulaatiot myös lainojen uudelleen järjestelystä, se ruokkii moraalikatoa koko euro- ja EU-alueella.

– Tämä kaikki osoittaa, että Kreikan hallituksen halu ja kyky toteuttaa talousuudistuksia ja selvitä veloistaan on kyseenalainen. Jos Kreikkaa tässä tilanteessa edelleen lainoitetaan ja taustalla ovat spekulaatiot myös lainojen uudelleen järjestelystä, se ruokkii moraalikatoa koko euro- ja EU-alueella. Kristillisdemokraatit olisivat olleet valmiit saattamaan alkuperäisen ERVV – lainaohjelman viimeisen erän sovitun mukaisesti päätökseen, mutta tällaista teatteria emme voi tukea, linjaa Essayah.

– Tällaisessa tilanteessa myös Suomen riskit kasvavat, mikä voi johtaa myös Suomen vastuiden kasvamiseen, mikäli EVM:n nykyinen kapasiteetti ei riitä kasvaneen lainanannon ja/tai tappioiden takia. Erityisen huolestuneita tulisi olla pääministeri Tsiprasin puheista parlamentissa, joissa hän viittasi lainojen uudelleenjärjestelyyn, jolle myös Ranskan presidentti Hollande on näyttänyt myötämielisyyttä.

Euroerolle myös vaihtoehto

Ainoana vaihtoehtona lisälainoitukselle on esitetty Kreikan euroeroa eli ns. grexitiä, ja perusteluina Kreikka III:lle on juuri nähty euroeroon liittyvä epävarmuus ja kustannukset koko euroalueelle. Essayah mielestä asiassa voidaan kuitenkin edetä toisin.

– Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n 17 mrd. lainaohjelma on edelleen voimassa, mutta sitä ei ole voitu jatkaa, koska Kreikka laiminlöi kesäkuussa erääntyneen 1,6 mrd. lyhennyksen. Euromaat maksoivat kuitenkin vuonna 2014 yhteensä noin 1,8 mrd. euroa Kreikalle kuuluvia SMP-tuottoja EVM:n hallinnassa olevalle tilille, joita ei kuitenkaan ole maksettu Kreikalle.  Tällä rahalla voitaisiin vapauttaa IMF:n lainaohjelma ja välttää välitön rahoituskriisi, samoin muut kertyneet SMP/ANFA -tuottojen palautukset n. 7 mrd. euroa olisi käytettävissä akuutin kriisin hoitamiseen. Näin saataisiin samalla lisäaikaa tarkastella, onko Kreikan hallitus uudistuksissaan tälläkään kertaa tosissaan. Jatkoprosessissa voidaan sitten tarkastella eri etenemisvaihtoehtoja, ehdottaa Essayah.