Päivi Räsänen jättää tällä viikolla paikkansa Kristillisdemokraattien johdossa. Reilun vuosikymmenen kauteen ovat mahtuneet rajut muutokset niin Suomen taloudellisessa ja turvallisuuspoliittisessa tilanteessa kuin myös puoluekartassa, oman puolueen kannatuksessa ja jopa suomalaisten arvoissa.

Suomi ja Eurooppa ovat nyt aivan eri tilanteessa kuin Räsäsen aloittaessa puheenjohtajana 2004.

Räsäsellä olisi paljon annettavaa näissä haasteissa, joissa Euroopan maat juuri nyt kamppailevat räjähdysmäisesti lisääntyvän pakolais- ja maahanmuuttotulvan kanssa.

Räsänen ei pelkää tiukkoja paikkoja. Hän loistaa sitä kirkkaammin mitä kireämpi tilanne on.

Päivi Räsäsen koki poliittisen uransa toistaiseksi jyrkimmän nousukiidon tullessaan valituksi painavan salkun haltijaksi kesällä 2011. Räsäsestä tuli Kataisen sixpack-hallituksen sisäministeri. Lopulta hän oli myös ainoa puoluejohtaja sekä ministeri, joka pysyi paikallaan ja asemassaan hallituskauden alusta sen hamaan loppuun saakka.

Räsänen ansaitsee kunnioittavan kiitoksen ministerinpestinsä ansiokkaasta hoitamisesta. Hän edusti Suomea ja ministeriötään mallikkaasti. Työtahti oli räsäsmäisen ankara.

Keulakuvana Räsänen on ollut näkyvä. Ulostulot poliittisissa aiheissa ja arvokysymyksissä ovat olleet näyttäviä. Räsänen ei pelkää tiukkoja paikkoja. Hän loistaa sitä kirkkaammin mitä kireämpi tilanne on.

Puoluekentän ruohonjuuritasoa tukemaan Räsänen ei ministerivuosinaan tarpeeksi kyennyt. Kunnallisvaaleissa 2012, eurovaaleissa 2014  ja eduskuntavaaleissa 2015 hän toki kiersi kenttää myös puoluejohtajana oman vaalityönsä ohessa.

Headhunterit eli merkittävien työpaikkojen täyttäjät ovat sokeita, jos eivät metsästä Räsästä maahanmuutto- ja pakolaisasioiden erityisasiantuntijaksi. Sellainen hänestä nimittäin kehkeytyi maahanmuuttoasioista vastaavana ministerinä.

Kristillisdemokraattien meppinä 1999 aloittanut ja 2003 Kokoomukseen siirtynyt Eija-Riitta Korhola kaipaili menneenä viikonloppuna Räsäsen sisäministeriaikoja. ”Tilanne on saanut minut kaipaamaan edellistä sisäministeriä Päivi Räsästä, joka hyvin perusteli, miksei Suomen – eikä muidenkaan EU:n jäsenmaiden – tulisi suostua turvapaikanhakijoiden kiintiöintiin vaan pikemminkin nostaa tänne otettavien YK:n kiintiöpakolaisten määrää”, Korhola totesi Uuden Suomen blogissaan.

Räsänen siirtyy syrjään vaiheessa, jossa puolueen kannatusluvut ovat hälyttävän alhaiset.

Perjantaina kokoontuva puoluekokous on jännittävien päätösten äärellä. Tulevaisuudenkuvat ovat huolestuttavia. Toisaalta on oltava rohkea ja luottavainen. Me menemme tästä ylöspäin ja saamme kannatuksen nousuun.