Pääministeri Juha Sipilän tänään eduskunnalle esittelemät poikkeukselliset toimenpiteet edellyttävät muutoksia työlainsäädäntöön ja vuosilomasäädöksiin. Hallitus aikoo toteuttaa lakimuutokset pakottavina kolmen vuoden ajan.

Pääministeri Juha Sipilä perusteli tänään eduskunnalle hallituksen työelämää koskevat pakkolait Suomen surkealla talouskehityksellä.

Mikäli kilpailukykyloikka toteutuu täysimääräisenä mitattavalla tavalla vuonna 2017, pääsevät suomalaiset nauttimaan miljardin euron veronkevennyksistä.

– Elämme yhtä Suomen historian heikoimmista ajanjaksoista, Sipilä aloitti.

Työllisyys ja kilpailukyky eivät pääministerin mukaan parane itsestään. Ilman toimenpiteitä hallituksen ainoaksi tehtäväksi jää menojen jatkuvat sopeutukset.

Hallitus tavoittelee yhteensä 15 prosentin kilpailukykyloikkaa. Viisi prosenttia nipistetään parantamalla kustannuskilpailukykyä. Viisi prosenttia koostuisi maltillisista palkkaratkaisuista ja loput viisi tuottavuuden parantamisesta.

Kaikki toimet eivät ole hallituksen määräysvallassa.

Hallitus tarjoaa porkkanaksi veronkevennyksiä. Mikäli kilpailukykyloikka toteutuu täysimääräisenä mitattavalla tavalla vuonna 2017, pääsevät suomalaiset nauttimaan miljardin euron veronkevennyksistä.

Hallitus esitteli kilpailukykyä kohentavat esityksensä jo syyskuun 8.päivä, mutta sai sen jälkeen aikaan kritiikkiryöpyn ja yleislakkoa muistuttavan mielenilmauksen vajaat kaksi viikkoa sitten. Sen jälkeen hallitus on kuunnellut tarkalla korvalla työmarkkinajärjestöjä. Myös ammattiliitoilta on saatu konkreettisia esityksiä pöytään. Sipilän mukaan niitä tarkastellaan prosessin aika rinta rinnan hallituksen suunnittelemien toimenpiteiden kanssa.

Ammattiliittojen ja niiden työntekijöiden suurin kritiikki kohdistui sunnuntailisien leikkauksiin, joista nyt luovutaan. Sipilän mukaan parempi tapa on puuttua lomarahoihin, mutta hallitus arvioi aluksi, että keinoon ei voida lainsäädännön puitteissa koskea.

Nyt lomarahoja leikataan 30 prosenttia.

Loppiainen ja helatorstai muutetaan palkattomiksi vapaiksi, eivätkä ne enää ole sunnuntaikorvauksiin oikeuttavia työpäiviä.

Sairausloman palkkaa koskevaa säännöstä muutetaan siten, että ensimmäinen työstä poissaolopäivä on palkaton ja sen jälkeisiltä kahdeksalta sairauspäivältä maksetaan 80 prosenttia normaalista sairausajan palkasta. Tämän jälkeen sairausajan palkka maksetaan työhön sovellettavan työehtosopimuksen mukaan.

Vuosiloman enimmäispituudeksi säädetään kuusi viikkoa. Tämä merkitsee pisimpien vuosilomien lyhenemistä julkisella sektorilla sekä lisäksi joillakin yksityisen sektorin aloilla.

Useimmat hallituksen esitykset edellyttävät muutoksia työlainsäädäntöön ja vuosilomalakeihin. Työehtoihin kohdistuva pakottava lainsäädäntö on voimassa määräaikaisesti kolme vuotta.