Kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsänen pitää viisaana ratkaisuna, että Sipilän hallitus on pyrkinyt viemään sote-uudistusta tarmokkaasti eteenpäin jo vaalikauden alussa. Edellisen kauden harjoitus kaatui Räsäsen mukaan vaalien aiheuttamaan paniikkiin.

Pari viikkoa sitten hallituksen hajoamisen partaalle vienyt vääntö sosiaali-ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksesta oli tänään taakse jäänyttä elämää, kun hallitus toi eduskunnalle yhteisen tiedonantonsa sote-uudistuksesta.

Päivi Räsäsen mukaan Suomessa on totuttu jonottamaan lääkärille samaan tapaan kuin Neuvostoliitossa aikoinaan kauppoihin. – Jonot eivät ole luonnonlaki silloin, kun tuotantoa ohjaa asiakkaan tarve, hän huomauttaa

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kannusti omassa puheenvuorossaan hallitusta viemään uudistuksen maaliin ja tarvittaessa korjaamaan sitä parlamentaarisella työskentelyllä, jos ja kun yön pimeinä tunteina syntyneessä kompromissiratkaisussa ilmenee ongelmia.

Kristillisdemokraatit lupaavat myös antaa oman panoksensa ratkaisujen etsimiseen.

Kristillisdemokraattien ryhmäpuheenvuoron pitänyt kansanedustaja ja parlamentaarisen sote-ryhmän jäsen Päivi Räsänen antaa hallitukselle tunnustuksen siitä, että kivulias ja vaikea sote-päätös saatiin vihdoin aikaan.

Räsäsen mielestä valittu hallintomalli ei kuitenkaan ole ideaalinen eikä siinä noudatettu sosiaali- ja terveyspalveluiden asiantuntijoiden ensisijaisia neuvoja.

– 18/15 malli on poliittinen kytkykauppa, jonka varaan tulevaisuuden palvelut on kuitenkin mahdollista rakentaa niin, että väestön ikääntyessä ja palvelutarpeen kasvaessa myös heikommassa asemassa olevista kansalaisista huolehditaan.

Vastuutahojen määrä kuitenkin vähenee 190:sta 15:een ja valtionohjaus vahvistuu.

– Vaikka sote-kiistan numeropeli on saanut keskustelussa suurimman huomion, oleellisinta uudistuksessa ei ole hallinnon keventäminen, sillä hallintokustannukset sote-palveluiden kokonaiskuluista ovat vain noin 1,4 prosenttia.

– Sen sijaan merkittävin tehostamismahdollisuus on siinä, kun palvelut saadaan saman hallinnon alaisuuteen, jolloin hoitoketjut saadaan sujuviksi ja palvelujen painopistettä voidaan siirtää peruspalveihin ja varhaiseen puuttumiseen, Räsänen muistuttaa.

Hänen mukaansa nykyjärjestelmällä väestön ikääntyessä ja palvelutarpeen kasvaessa näköpiirissä olisi romahdus.

– Köyhät ja kipeät syrjäytyisivät palveluista.

Lisäksi yhteen toimivat tietojärjestelmät, niiden innovatiivinen hyödyntäminen sekä valtakunnallinen yhteishankintayksikkö ja yhteiset valtakunnalliset tukipalvelut tuovat suuria mahdollisuuksia palvelujen tehostamiseen ja parantamiseen.

Asiakkaan valinnanvapaus voi Räsäsen mukaan puolestaan auttaa pieniä, paikallisia palvelutarjoajia siltä osin, kun julkisia hankintoja ei enää tarvitse tehdä asiakkaan puolesta.

– On kuitenkin syytä huolehtia siitä, että hankintoja kilpailutettaessa turvataan myös kotimaisten, pienten yritysten ja palvelutuottajien mahdollisuudet pärjätä monikansallisille yhtiöille, jotka nykyisessä järjestelmässä ovat vallanneet markkinoita.

Terveyspalveluja on Kristillisdemokraattien mukaan tuotettava potilaan ehdoilla – ihmisen, ei järjestelmän tarpeisiin. Räsäsen mukaan Suomessa on totuttu jonottamaan lääkärille samaan tapaan kuin Neuvostoliitossa aikoinaan kauppoihin.

– Jonot eivät ole luonnonlaki silloin, kun tuotantoa ohjaa asiakkaan tarve, Räsänen huomauttaa.

Hänen mielestään on myönteistä, että uudistuksessa lisätään potilaan valinnanvapautta, mikä ohjaa tuottamaan lääkäriaikoja potilaiden tarpeiden mukaisesti. Asiakkaan joustava mahdollisuus valintaan pitäisikin toteuttaa myös alueiden välille.

Räsänen luottaa, että valinnanvapaus ja terve kilpailu parantavat palveluiden laatua ja purkavat jonoja.

Hän muistuttaa, että sote-uudistuksen vaikutukset ulottuvat yli vaalikauden vuosikymmeniksi eteenpäin ja edessä on yhä suuria, vielä ratkaisemattomia kysymyksiä.

– Nyt tarvitaan hyvää yhteishenkeä, tämän hetkisen hallitus- ja oppositiorajan ylittävää yhteistyötä, jotta päätöksenteko ei poukkoilisi kulloisenkin poliittisen tuulen mukana.