EU:n tavoite on ollut nostaa kehitysyhteistyön osuus vähintään 0,7 prosenttiin bkt:stä. Nyt EU on jäämässä vain 0,42 prosenttiin. Suomi on vielä senkin alapuolella, 0,38 prosentissa. – Tämä ei ole oikein, toteaa KD:n puheenjohtaja Sari Essayah.

EU:n itselleen asettama määräaika nostaa kehitysyhteistyön osuus vähintään 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta umpeutuu tämän vuoden lopussa. Eurooppalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestön CONCORDin julkaiseman vuosittaisen AidWatch-raportin mukaan EU jää kokonaisuutena kuitenkin vain 0,42 prosenttiin.

Sipilän hallituksen tekemät tuntuvat kehitysyhteistyöleikkaukset laskevat maamme vielä alle EU:n keskitason, uusimpien arvioiden mukaan 0,38 prosenttiin.

Kristillisdemokraattien tavoite on ollut täsmälleen päinvastainen: auttaminen kriisialueilla ja niiden naapurimaissa.

– Hyvin surullista, toteaa Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah.

– Tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa Suomen hallituksen linjaus vähentää humanitääristä apua ja kehitysyhteistyövaroja ei ole oikein.

– Kristillisdemokraattien tavoite on ollut täsmälleen päinvastainen: auttaminen kriisialueilla ja niiden naapurimaissa. Pakolaiskriisiä pitää hoitaa myös vähentämällä syitä jättää oma kotimaa ja lähteä turvapaikanhakijaksi Eurooppaan, Essayah linjaa.

Ennen tänä vuonna ilmoitettuja leikkauksia näytti siltä, että Suomi oli nousemassa lähemmäksi tavoitettaan. Vuonna 2014 Suomi käytti 0,6 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön. Ensi vuonna Suomen kehitysyhteistyömäärärahat tippuvat kuitenkin uusimpien arvioiden mukaan vain noin 0,38 prosenttiin bruttokansantulosta.

– Olemme putoamassa pohjoismaisesta viiteryhmästämme, varoittaa Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry:n pääsihteeri Rilli Lappalainen.

– Vuosi 2015 jää historiaan poikkeuksellisena: saimme uudet kestävän kehityksen tavoitteet, jotka on saavutettava kaikissa maailman maissa. Samalla kuitenkin EU-maat Suomi etunenässä ovat tehneet järkyttäviä leikkauksia kehitysyhteistyöstä, Lappalainen jatkaa.

AidWatch tarkastelee kehitysyhteistyöhön käytettävien rahojen trendejä Euroopassa sekä määrällisesti että laadullisesti. Suomi ei ole ainoa maa, jossa määrärahoja on tänä vuonna leikattu. Myös Tanska ja Hollanti ilmoittivat leikkauksista. Tanskan leikkausten jälkeen sen määrärahaosuus on kuitenkin tasan 0,7. Tanskan määrärahat laskevat siis tasolle, jota Suomi ei ole saavuttanut vuosikymmeniin.