Suomen yhteiskuntarauha vaarassa

2.12.2015 klo 16:31 Pääkirjoitukset Kristiina Kunnas

98-vuotias Suomi viettää synttäreitään levottomissa tunnelmissa. Kutsuvieraat  kokoontuvat presidentin juhlavastaanotolle. Kaduille saapuu anarkisteja. Hallitsematonta maahanmuuttoa vastustava, eroa EU:sta kannattava ja hallituksen huonoja päätöksiä kritisoiva mielenilmaus kerääntyy Helsingin kansalaistorille.

Odotettavissa on rähinää, poliisi varautuu.

Itsenäisyyspäivä on toiselle ärtymyksen ja turhautumisen näytönpaikka, toiselle arvokas, ylevöittävä muistojen ja kiitollisten aatosten juhla.

Jotkut metsästävät kaikki uutiset, jotka vahvistavat ajatuksia pahaa tekevistä maahanmuuttajista ja turvapaikanhakijoista. Nämä jotkut eivät halua nähdä kotoperäistä syrjäytymistä ja rikollisuutta. Jotkut toiset taas sulkevat silmänsä turvapaikanhakijoiden ja laajan maahanmuuton riskeiltä.

Suomen yhteiskuntarauha on häiriintynyt. Rikosuutisten ristituli hämmentää. Raiskaus – epäiltynä tekijänä turvapaikanhakija. Perheenäidin murha – epäiltynä tekijänä kantasuomalainen, jolla ei aiempaa rikosrekisteriä. Puolalainen surmattiin – epäiltyinä suomalaisia ja puolalaisia.

Jotkut metsästävät kaikki uutiset, jotka vahvistavat ajatuksia pahaa tekevistä maahanmuuttajista ja turvapaikanhakijoista. Nämä jotkut eivät halua nähdä kotoperäistä syrjäytymistä ja rikollisuutta.

Jotkut toiset taas sulkevat silmänsä turvapaikanhakijoiden ja laajan maahanmuuton riskeiltä.

Kankaanpään Niinisalossa paloi varhain tiistaiaamuna 1940-luvulla rakennettu 720-neliöinen pienkerrostalo. Siihen olisi sijoitettu turvapaikanhakijoita näinä päivinä. Poliisi epäilee paloa tuhopoltoksi. Teko viestii pohjatonta epäluuloa erilaisuutta kohtaan. Älkää tulko Suomeen, älkääkä ainakaan meidän naapuriin.

Lieneekö 98-vuotisjuhlaansa valmistuva Suomi nyt rauhan aikansa kovimman ponnistuksen edessä. Sekä kansalaisille että turvapaikanhakijoille ja tänne jääville uusille suomalaisille rauhan, työn ja toimeentulon takaaminen on nyt tiukemmassa kuin milloinkaan ennen.

Olemmeko muuttuneet siten, että rauha on lopullisesti mennyt? Pinnan alla liikkuu monenlaisia virtauksia näkymättömissä. Hyökkäys valtiovarainministeri Alexander Stubbia kohtaan kertoo siitä jotain: Koskemattomuus ei ole enää taattu. Oikeus näyttäytyä kansan keskellä on ollut pohjoismainen etuoikeus. Sari Essayah vertaa häiriköintiä hiekan heittämiseen leikkikentällä toisen silmiin.

Tällä viikolla on 76 vuotta karjalaisten ensimmäisestä evakuoinnista pois talvisodan taisteluista.

Kun käsky siviiliväestön evakuoimiseksi kävi,  toivottiin mukaan otettavaksi viiden vuorokauden muona ja niin vähän tavaraa, että sen jaksaa kantaa 20 kilometrin päivämarssilla. Lähtijöitä pyydettiin rauhallisuuteen. ”Säilytä harkintakykysi ja toimi niin, että se koituu kaikille yhteiseksi hyväksi. Rauhoita muitakin, jos havaitset heissä hermostuneisuutta.” Lopuksi, ennen Lääninhallituksen allekirjoitusta luki alleviivattuna: ”Rauhallisuus on suomalainen hyve ja sinä olet suomalainen.”