Saamme käydä joulunviettoon

15.12.2015 klo 16:31 Pääkirjoitukset Kristiina Kunnas

Kristityillä on edessä valon ja ilon juhla. Joulu on Suomessa merkinnyt koululaisille ja opiskelijoille odotettua taukoa, rajapyykkiä syys- ja kevätlukukauden väliin. Opettajat ovat saaneet hengähtää koulutyöstä ja keskittyä myös oman perheen joulunviettoon.

Yhteiskunnassamme on yhä enemmän sellaisia, joilla ei ole mitään valtakirjaa tavarataivaaseen, kukkuraisiin ruokapöytiin, ylensyömiseen tai oman kodin tunnelmaan. Näihin vähäosaisiin kuuluu moni muukin kuin vastaanottokeskusten väki.

Joulustressi on kaikkien saatavilla. Moni joutuu kiireittensä keskellä valmistamaan kotinsa, lapsensa, lahjansa, läheisensä ja oman mielensä kristikunnan suureen juhlaan. Se ei ole ihan helppoa, varsinkaan silloin kun aika, tahtotila tai rahat eivät riitä.

Jouluun latautuu niin suuria odotuksia, että ne purkautuvat aivan liian usein perhe- ja lähisuhdeväkivaltana, pettymyksinä, turhautumisina – ja sinä suomalaisille niin tuttuna liiallisena päihteidenkäyttönä. Alkoholinmyynnin korkeimmat piikit osuvat suurimpiin kristillisiin juhliin: jouluun ja pääsiäiseen.

Yhtenäiskulttuurissa joulu tuli kaikille suomalaisille. Ne, jotka eivät viitsineet sitä laittaa tai viettää, pakenivat ulkomaille. Yksinäisillä oli riipaisevinta, kun joulunviettoon yleensä aina kuuluu yhdessäoleminen, omaisten ja sukulaisten kerääntyminen yhteen.

Nyt Suomessa on jo valtava joukko niitä, joille joulu ei merkitse juhlaa, lahjaa, iloa tai valoa. Heillä ei ole Jeesusta, jonka syntymän juhlaksi joulunvietto yleistyi. Maallistunut kristitty ei ehkä ajattele Vapahtajan syntymää, mutta viettää mielellään jouluvapaita ja vuoden pimeimmän ajan valon juhlaa.

Yhteiskunnassamme on yhä enemmän sellaisia, joilla ei ole mitään valtakirjaa tavarataivaaseen, kukkuraisiin ruokapöytiin, ylensyömiseen tai oman kodin tunnelmaan. Näihin vähäosaisiin kuuluu moni muukin kuin vastaanottokeskusten väki.

Kristillisdemokraattiselle eduskuntaryhmälle joulu merkitsee helpotusta kiivaimpaan parlamenttityöskentelyjaksoon. Budjetista on äänestetty koko viikko. Tammikuussa kansanedustajat keräävät voimia kevätistuntokauden vastuisiin, ja kiertävät äänestäjiensä luona.

Tuleva vuosi tuo KD-lehdelle suuria muutoksia ja uutisia. Tämänmuotoinen joka toinen viikko ilmestyvä sanomalehti muuttuu Esa Erävalon johdolla kuukausilehdeksi. Samanaikaisesti pyrimme kehittämään verkkolehteä www.kdlehti.fi entistä ajankohtaisemmaksi.

Haluan haastaa jokaisen kristillisdemokraatin iloitsemaan siitä, että saamme jälleen käydä joulunviettoon. Meillä on juhlan sankari, meillä on syytä juhlaan.

Tällaisella asenteella varustetun joulunviettäjän majaan saapuu aivan varmasti aito joulu.