Essayah sanoo ei yhteiselle raja- ja merivartiostolle – EU-komissio vie vallan jäsenvaltioilta omaan haltuunsa

16.12.2015 klo 13:21 Politiikka Kristiina Kunnas

KD:n puheenjohtaja ja suuren valiokunnan jäsen Sari Essayah vastustaa jyrkästi EU:n yhteisen raja- ja merivartioston perustamista. – Tämä veisi jälleen liittovaltion suuntaan, Essayah tuomitsee.

EU:n komissio esittää yhteisen raja- ja merivartioston perustamista. Sillä olisi enemmän toimivaltaa kuin nykyisellä rajaturvallisuusvirastolla Frontexilla, jolla on 400 työntekijää. Suunnitellussa uudessa vartiostossa olisi 1 500 työntekijää.

Rajavalvonta kuuluu suvereenin, itsenäisen valtion toimivaltaan. Se kuuluu jokaisen valtion omalle vastuulle.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, suuren valiokunnan jäsen Sari Essayah vastustaa uuden vartioston perustamista.

Yhteisen vartioston toimivaltaan kuuluisi se, että se voisi tulla apuun mille tahansa EU:n ulkorajalle.

– Mielestäni näillä nyt tiedossa olevilla ehdoilla ei voi perustaa yhteistä raja- ja merivartiostoa. Rajavalvonta kuuluu suvereenin, itsenäisen valtion toimivaltaan. Se kuuluu jokaisen valtion omalle vastuulle, Essayah perustelee Ylen ykkösaamun haastattelussa keskiviikkona.

Essayah toteaa, että komissio käyttää pakolaiskriisiä hyväkseen.

– Tässä on nähtävissä se, että aivan samoin kuin talouskriisissä niin nyt tässä pakolaiskriisissä halutaan komission puolelta käyttää sitä hyväksi olla edistämässä federalismia eli liittovaltio-kehitystä.

– Komissio haluaa viedä jäsenvaltioilta valtaa ja siirtää sitä komission haltuun.

– Ongelmallisinta on se, että nämä joukot voisivat tulla paikalle vaikkei jäsenmaa sitä itse haluaisi. Se on tässä se vaikein asia.

Essayah muistuttaa, että tälläkin hetkellä Frontex voisi auttaa, jos jäsenmaa sitä pyytää.

– Lopulta Kreikka pyysi Frontexia apuun, kun totesi, ettei enää selviä tästä rajavalvonnastaan yksin, Essayah sanoo.

Suomi on antanut apua eli henkilökuntaa Frontexille. Yhteinen raja- ja merivartiosto kuitenkin tarkoittaisi rajahenkilöstön määrän reipasta kasvattamista.

– Kun puhutaan Schengenin ulkorajoista, siellä ovat myös Norja ja Sveitsi, jotka eivät ole EU:n jäseniä vaikkakin ovat Schengen-jäsenmaita. Miten Norja suhtautuisi, jos sille ilmoitettaisiin, että tulemme täältä turvaamaan ulkorajanne, Essayah pohtii.

Unionin etelärajaa ei ole onnistuttu valvomaan. Toista miljoonaa kulkee ilman matkustusasiakirjoja Euroopassa.

– Suomi on hoitanut oman rajavalvontansa erittäin hyvin, Essayah kiittää.

Hän miettii Ylen haastattelussa, olisiko suomalaisella turvallisempi olo, jos itärajallamme olisivat espanjalaiset tai kreikkalaiset rajamiehet.

– Ehkä kuitenkin se ilomantsilainen rajavartija, joka selviää Suomen talvesta, antaa rauhallisemman mielen.

– Ongelman vakavuus Euroopan etelälaidalla on kuitenkin erittäin ilmeinen. Frontexin vahvuutta pitää lisätä. Heillä pitää olla riittävä kalusto.

Essayah ottaa kantaa myös kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautuksiin.

– Yhteinen palautusasiakirja olisi tärkeä, ja olisi tärkeää tehdä yhteisiä palautuslentoja.

– Vapaata liikkuvuutta ei voi valvoa. Meillä on Schengen-alueella valtavan paljon ihmisiä, joiden aikeista ja henkilöllisyydestä ei tiedetä.

 

 

 

 

 

 

Ylös