Sote-ratkaisuun on leivottu sisään niin paljon ristiriitoja, että maakuntavaalien järjestäminen ennen 2019 eduskuntavaaleja on epärealistista, sanoo KD:n puoluesihteeri Asmo Maanselkä.

Vaalien ajankohdasta on ollut esillä kolme vaihtoehtoa: joko kuntavaalien 2017 yhteydessä, erillisenä 2017 syksyllä tai presidentinvaalien yhteydessä 2018.

–       Uskoakseni mikään näistä esityksistä ei ole aikataulun kannalta realistinen, sillä hallituksen sote-ratkaisun sisään on leivottu paljon isoja ristiriitoja, joiden ratkaisu vie aikaa. Realistisena pidän maakuntavaalien järjestämistä eduskuntavaalien 2019 yhteydessä, esittää Asmo Maanselkä.

Hänen mielestään maakuntavaalit voisivat myöhemmin olla kuntavaalien yhteydessä.

–       Ruotsissa kunta-, maakunta- ja eduskuntavaalit ovat samassa yhteydessä ja lisäksi niissä voi äänestää joko ehdokasta tai listaa, mutta silti monen erilaisen äänestyslapun täyttäminen onnistuu, vertaa Maanselkä.

Puoluesihteerit käsittelevät maakuntavaalien järjestämistä työryhmässä, jonka on määrä antaa esityksensä 14. helmikuuta.

–       Edellisen hallituksen Sote-esitys kaatui kunnalliseen itsehallintoon. Siihen voidaan nytkin kaatua, jos kunnat nousevat kapinaan, mutta edessä on muitakin ongelmia, toteaa Maanselkä.

–       Edellisen hallituksen Sote-esitys kaatui kunnalliseen itsehallintoon. Siihen voidaan nytkin kaatua, jos kunnat nousevat kapinaan, mutta edessä on muitakin ongelmia, kuten kuntien henkilöstön ja omaisuuden siirto itsehallintoalueille.

Ongelmallinen on myös ratkaisu, jossa 15 maakuntaa päättää Sotesta, mutta 18 maakuntaa järjestää vaalit. Mitä ne kolme ylimääräistä maakuntavaltuustoa tekevät?

–       Hallituspuolueiden kesken päädyttiin tällaiseen kompromissiin, josta on vaikea päästä eteenpäin. Miten voi olla kaksi erilaista maakuntahallintoa, jos niitä koskee sama lainsäädäntö? Maanselkä kysyy.

Puoluesihteerien työryhmän odotetaan antavan esityksensä paitsi maakuntavaalien ajankohdasta myös vaalitavasta ja maakuntavaltuustojen koosta.

– Maakuntavaltuustojen tulisi olla riittävän isoja, jotta edustuksellisuus toteutuisi, eli vähintään 50 valtuutetun suuruisia. Henkilökohtainen mielipiteeni on, että vaalitavan tulisi olla sama kuin muissakin vaaleissa. Laskentatapaa tulisi sitten myöhemmin muuttaa oikeudenmukaisemmaksi, kerralla kaikkia vaaleja koskien. Ruotsissa laskentamenetelmä on vähemmän syrjivä pieniä puolueita kohtaan, huomauttaa Asmo Maanselkä.