Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen… Kohuvaali aloitti Kekkosen valtakauden 60 vuotta sitten

15.2.2016 klo 14:41 Uutiset Kristiina Kunnas

Pääministerinä toimineen Urho Kaleva Kekkosen valintaa presidentiksi edelsi likainen ja värikäs vaalikamppailu. Kuuluisasta vaalista on tänään täsmälleen 60 vuotta.

Tapahtumat eduskuntatalossa keskiviikkona 15. helmikuuta piirtyivät aikalaisten mieliin värikkyydessään ja yllätyksellisyydessään.

Valitsijamiesvaaleissa tammikuussa 1956 Maalaisliittoa (nykyistä Keskustaa) edustava pääministeri Urho Kekkonen, 55, oli voittanut. Kekkonen sai 88 valitsijamiestä, puhemies K.-A. Fagerholm, 54,(SDP) 72 sekä Kokoomuksen ja Vapaamielisten yhteisehdokas, suurlähettiläs Sakari Tuomioja, 4457 valitsijamiestä.

Kuka loikkasi lopulta Kekkosen taakse? Sitä on pohdittu, kiivailtu, arvailtu jo kuudenkymmenen vuoden ajan.

Keskiviikkona 15. helmikuuta 300 valitsijamiestä kokoontui eduskuntataloon. Ensimmäisellä äänestyskierroksella kaikki ehdokkaat saivat omien taustajoukkojensa äänet.

Toisen äänestyskierroksen alla alkoi ennennäkemätön äänien lobbaus ja kuhina. Pitkäaikainen poliitikko Johannes Virolainen muisteli päivää myöhemmin näin: ”En ole milloinkaan ennen enkä jälkeen kokenut sellaista neuvottelujen, ennustusten, huhujen ja nopeasti vaihtuvien tietojen tulvaa eduskuntatalossa.”

Tuomiojan kannattajat ymmärsivät, ettei heillä ole mahdollisuutta saada ehdokastaan voittoon. Iäkäs väistyvä presidentti J. K. Paasikivi soitettiin hätiin. Kekkosen vastustajat toivoivat, että Paasikiven kannatus olisi Tuomiojaa laajempi, ja Kekkosen nousu presidentiksi voitaisiin näin estää.

Toisessa äänestyksessä Paasikiven saamat äänet eivät kuitenkaan riittäneet. Kolmannelle kierrokselle menivät Fagerholm ja Kekkonen. Tässä kohtaa uskottiin, että nämä jakaisivat äänet tasan, jolloin arpa olisi ratkaissut presidentin valinnan.

Saatiin sittenkin kokea yllätys. Kun nimet lueteltiin juuri ennen iltayhdeksää – ja tämä Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen on jäänyt aikalaisten mutta myös tulevien sukupolvien äänimuistoihin – oli lopputulos se, että yllättäen Kekkosen taakse oli asettunut 151 valitsijamiestä. Fagerholm joutui tunnustamaan tappionsa, joka oli äärimmäisen niukka. Hänen takanaan oli 149 valitsijamiestä.

Kuka loikkasi lopulta Kekkosen taakse? Sitä on pohdittu, kiivailtu, arvailtu jo kuudenkymmenen vuoden ajan.

15. helmikuuta 1956 alkoi historiallisen pitkä Kekkosen aika. UKK pysyi Suomen presidenttinä neljännesvuosisadan, läpi kylmän sodan ja liennytyksen, aina vuoteen 1981 saakka.