Talousvaliokunta antoi kriittisen lausunnon yhteisestä talletussuojasta. Sen mukaan eivät sen paremmin vallitsevat olosuhteet kuin nykymuotoinen komission ehdotuskaan anna pohjaa edetä yhteisen talletussuojan suuntaan.

Talousvaliokunnan kanta oli näin kriittisempi kuin hallituksen alkuperäinen kanta, jota voitiin tulkita siten, että Suomi menee neuvotteluihin tavoitteena saada muutoksia lähinnä siirtymävaiheen aikatauluihin.

– Toivon, että Suomi on tiukkana neuvotteluissa. Neuvotteluissa on pikemminkin vaarana siirtymävaiheen aikaistaminen kuin lykkääminen. Jo kriisinratkaisurahaston synty osoitti, että Euroopan parlamentti kannattaa nopeaa siirtymistä yhteisvastuuseen, kommentoi Kristillisdemokraattien kansanedustaja ja puheenjohtaja Sari Essayah, joka on jäänyt talousvaliokunnassa ja suuressa valiokunnassa usein EU-kriittisimmäksi edustajaksi.

Yhteisvastuulliseen talletussuojajärjestelmään siirryttäisiin komission esityksen mukaan vaiheittain: se olisi vuosina 2017- 2019 voimassa 20 % yhteisvastuuosuudella ja 2020 alkaen yhteisvastuu kasvaisi vuosittain 20 prosenttiyksikköä ja saavuttaisi 100 % osuuden vuonna 2024.

– Kaikkiaan tällä hetkellä EU:ssa on talletussuojan piiriin kuuluvia talletuksia noin 5 500 miljardia euroa. Suomessa toimivat pankit keräisivät vastuun kattamiseen tarvittavat rahat asiakkailtaan, eli yhteisvastuuseen osallistuisivat lähes kaikki suomalaiset, toteaa Sari Essayah.

Alle 100 000 euron talletukset suojataan nykyisinkin pankkien mennessä nurin. Tällä rauhoitetaan tallettajia ja estetään talletuspakoja kriisitilanteissa. Talletussuojarahastot kerätään kansallisesti, eli oman maan rahoituslaitokset ovat vastuussa toisistaan. Valtio tulee hätiin, jos rahat eivät riitä.

– Kansallisia talletussuojarahastoja on hyvin eritasoisia. Joissain maissa rahastoja ei ole kerätty juuri lainkaan. Siksi tulisi keskittyä talletussuojadirektiivin toimeenpanoon ja rakentaa jokaiseen maahan riittävä kansallinen ennakkorahastointi, katsoo Essayah.

Yhteisvastuuseen siirryttäessä pohjoismaiset pankit olisivat mitä todennäköisimmin maksajina.

Yhteisvastuuseen siirryttäessä pohjoismaiset pankit olisivat mitä todennäköisimmin maksajina, sillä monet Etelä- ja Keski-Euroopan pankit ovat jo nyt vaikeuksissa alhaisten korkojen maailmassa.

– On vaikea nähdä, miten niiden riskit vähenisivät. Euroopan talouden heikko kasvu jatkuu, kilpailu pankkien kesken kiristyy ja heikoimmat joutuvat entistä suurempiin vaikeuksiin.

Jos ehdoksi asetetaan, että yhteisvastuulliseen talletussuojajärjestelmään voidaan siirtyä vasta kun on saavutettu riittävä yhdenmukaistuminen pankkien valvonnassa ja riskitasoissa, on odotettava ainakin seuraavan vuosikymmenen ajan ennen pienintäkään yhteisvastuuta.

– Yhteisvastuullinen talletussuoja on olennainen osa niin kutsuttua viiden puheenjohtajan projektia euroalueen syventämiseksi liittovaltion suuntaan. Jos menee mukaan tähän projektin ensimmäiseen vaiheeseen, avaa ovet seuraaville vaiheille. Jos nyt yhteiseen talletussuojaan siirtymisestä luovutaan mm. Saksan, Hollannin ja Suomen vastustuksen takia, merkitsee se isoa takaiskua viiden puheenjohtajan projektille, toteaa Sari Essayah.