Kuutteja ennätysmäärä – Jouni Koskela ja muut pesälaskijat yllättyivät iloisesti

17.4.2016 klo 10:32 Kotimaa Kristiina Kunnas

Perjantaina julkistettiin hieno uutinen: kuutteja syntyi tänä talvena ennätysmäärä, ainakin 79. – Laskenta on norpansuojelun vuodenkierron kohokohta, suojelubiologi Jouni Koskela tunnustaa.

Perjantaina päättyneissä Saimaannorpan pesälaskennoissa havaittiin ennätykselliset 79 kuuttia. Niistä kuolleita oli neljä. Viime vuonna arvioitiin syntyneen 71 kuuttia ja myös kahtena edellisenä vuonna päästiin yli 60 kuuttiin

Metsähallituksen suojelubiologi Jouni Koskela on myös Savonlinnan kaupunginvaltuutettu sekä Kristillisdemokraattien Etelä-Savon piirin puheenjohtaja.

Kuuttimäärä on hyvä uutinen, mutta mielet ovat vielä raskaina, sillä Savonlinna sai tällä viikolla murskauutisen, kun sen opettajankoulutus päätettiin lopettaa ja siirtää Joensuuhun.

– En kuitenkaan usko, että taistelu Savonlinnan OKL:n puolesta on vielä hävitty. Eihän saimaannorppakaan kuollut sukupuuttoon 1980-luvun vaikeina vuosina, Koskela pohtii.

Koskelan mukaan kuuttikuolemien vuoksi asetettu verkkokalastuksen kevätrajoitusalue toimii.

– Vuonna 2011 aluetta laajennettiin 600 neliökilometristä 1 600 neliökilometriin. Vuosikymmenen alkupuolella syntyneitä kuutteja on säilynyt aiempaa enemmän hengissä. Ne ovat nyt sukukypsiä ja lisäävät kannan syntyvyyttä.

Onnekkaaseen aikaan helmikuussa tuli vielä yksi kunnon tuisku ja siitä kinostuneet pesäpaikat eivät sulaneet vaan säilyivät.

Vielä perjantaina laskijat lähtivät aamukuudelta reissulleen. Jääolosuhteet olivat hyvät: potkukelkalla tai suksilla oli helppo liikkua. Mutta Puruvedeltä ei odotuksista huolimatta löydetty kuutteja.

– Aikuisten norppien lepopesiä löydettiin, jälkiä poikasista valitettavasti ei, Jouni Koskela kertoo.

Alkuviikosta hän vastasi haastattelupyyntöön sähköpostin välityksellä.

– Uitin puhelimeni, en voi soittaa.

Koskela oli ollut lähimpänä Joensuuta sijainneella norpanpesällä.

– Siinä puhelin muljahti norpan kulkuavantoon. Sain pelastettua vekottimen, mutta eihän se enää toiminut. Ei näköjään pitäisi räplätä puhelinta, jos on vettä lähellä.

Olosuhteet sekä norppien pesinnälle että laskennalle olivat tänä vuonna otolliset.

– Vielä tammikuussa näytti tosi huonolta. Mutta onnekkaaseen aikaan helmikuussa tuli vielä yksi kunnon tuisku ja siitä kinostuneet pesäpaikat eivät sulaneet vaan säilyivät.

Kansanperinteen mukaan norppa synnyttää nestorinpäivän aikaan 26. helmikuuta.

– Aika oikein vanha kansa tiesi. Kuutit ilmestyvät helmikuun loppupuolella ja maaliskuun alkupuolella. Pesälaskenta tehdään kun ne ovat noin puolentoista kuukauden ikäisiä.

Amatööri ajattelee, että kun laskija saapuvat pesälle, niin emo ja poikanen heilauttavat räpylää: ”Täällä on yksi kuutti.”

Todellisuudessa kuutit eivät yleensä enää edes käytä pesää.

– Emme me välttämättä näe norppia lainkaan. Kierrämme luotojen ja saarten rannat. Se on kuin linnunpönttöjen tarkistusta sen jälkeen, kun poikaset ovat jo lähteneet, Koskela selostaa.

Laskijoitten joukossa oli tänä keväänä toistakymmentä ammattilaista ja lähes satakunta vapaaehtoista.

Laskija hierovat pesän pohjan sohjoa käsiinsä. Jos kämmeniin jää kuutin villaa, on pesässä ollut poikanen.

Pesän pohjalla on kuutin kaivamia onkaloita. Norpan pesä on emon tekemä lumiluola. Kun kuutti vaihtaa karvaa, jää pesän pohjalle karvaa.

– Syntyessään kuutti on nätti harmaa pallero. Tähän aikaan puolentoista kuukauden ikäisenä sillä alkaa jo olla tummaa aikuisen norpan karvaa. Takaräpylöiden ja eturäpylöiden tyvellä sekä päässä saattaa vielä olla paikoitellen kuutinvillaa jäljellä.

Pikkunorppa pystyy sukeltelemaan pesäpaikan ympäristössä. Normitalvena emo imettää niin kauan kuin jäätä riittää. Emo vierottaa poikasen jäitten lähdön aikaan, parin kuukauden ikäisenä.

Saimaannorpan kuutti on syntyessään vaaleanharmaa pallero. Sen karva vaihtuu aikuisen tummanharmaaseen ensimmäisten kuukausien aikana. Emo vierottaa poikasen jäiden lähdettyä kuutin ollessa parikuinen. (Kuva Jouni Koskela)

Saimaannorpan kuutti on syntyessään vaaleanharmaa pallero. Sen karva vaihtuu aikuisen tummanharmaaseen ensimmäisten kuukausien aikana. Emo vierottaa poikasen jäiden lähdettyä kuutin ollessa parikuinen. (Kuva Jouni Koskela)

– Heti synnyttyään kuutti tykkää kaivella onkaloita lumeen. Muutenkin saimaannorppa pitää lumesta ja jäästä enemmän kuin kesästä.

Koskela kertoo, että norpan pääsee helpoimmin näkemään juuri jäitten lähdettyä toukokuun puolivälissä. Silloin ne nousevat vaihtamaan karvaansa rantakiville

– Kesäaikana norppaa näkee satunnaisesti. Ne saattavat nousta kivelle nukkumaan, mutta eivät välttämättä edes joka yö.

Norppa ei aina asu talvipesässäänkään.

– Mutta kuutin kannalta talvipesä on oleellinen. Se toimii suojana petoja vastaan ja emo synnyttää sekä imettää siellä.

Silloinkin kun kovat pakkaset piinaavat Saimaata, on lumiluolan lämpötila lähellä nollaa.

Pesälaskentoja on tehty 1980-luvun alusta lähtien.

– Laskentavaihe on norpansuojelun vuodenkierrossa kohokohta, Koskela tunnustaa.

 

Saimaannorpan kuuttilaskenta 2016:

Pyhäselkä–Jänisselkä: 1
Orivesi: 4
Pyyvesi–Enonvesi: 2
Kolovesi: 0
Joutenvesi: 7
Haukivesi: 21
Pihlajavesi: 25
Puruvesi: 0
Tolvanselkä–Katosselkä: 5
Luonteri: 2
Lietvesi: 2
Petraselkä–Yövesi: 8
Suur-Saimaa: 2

Yhteensä: 79

Saimaannorpan makuupesä Puruvedellä perjantaina 15. huhtikuuta. Tänä keväänä saatiin ennätysmäärä kuutteja, mutta Puruveden alueelta niitä ei toiveista huolimatta löydetty. (Kuva Jouni Koskela)

Saimaannorpan makuupesä Puruvedellä perjantaina 15. huhtikuuta. Tänä keväänä saatiin ennätysmäärä kuutteja, mutta Puruveden alueelta niitä ei toiveista huolimatta löydetty. (Kuva Jouni Koskela)

Ylös