Hallituksen kotouttamiseen varaamat resurssit riittävät siihen, että vain osa viime vuoden tulijoista kotoutetaan ja yli puolet heistä jäisi ilman kotouttamistoimenpiteitä. Kansanedustaja Päivi Räsänen kehottaa hallitusta miettimään uudelleen resurssien tarvetta ja jätti aiheesta kirjallisen kysymyksen.

Räsänen muistuttaa, että nopea ja tehokas kotouttaminen palvelee niin maahanmuuttajia, yhteiskuntarauhaa kuin Suomen taloudellista etuakin.

Epäonnistuneen kotouttamisen seurauksena voi olla sukupolvelta toiselle periytyvä syrjäytyminen ja lopulta eristäytyminen kantaväestöstä omaksi erilliseksi alakulttuurikseen

– Se on sekä maahanmuuttajien että kantasuomalaisten etu, Räsänen sanoo.

Hänen mukaansa onnistunut kotouttaminen maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin.

Räsänen viittaa Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen eli VATT:in vuonna 2014 julkaiseman tutkimukseen, jonka mukaan kotouttamissuunnitelmat nostivat maahanmuuttajien tuloja kymmenen vuoden tarkastelujaksolla lähes puolella ja vähensivät reilusti heidän saamiaan yhteiskunnallisia tukia.

–  Kaikkein kalleinta on jättää nämä toimenpiteet tekemättä, Räsänen muistuttaa.

Epäonnistuneen kotouttamisen seurauksena voi olla sukupolvelta toiselle periytyvä syrjäytyminen ja lopulta eristäytyminen kantaväestöstä omaksi erilliseksi alakulttuurikseen, jopa gettoutuminen.

– Siksi on äärimmäisen tärkeää pitää huolta siitä, että maahanmuuttajat pääsevät osaksi suomalaista yhteiskuntaa.

Vuonna 2015 Suomeen saapui ennätykselliset 32 000 turvapaikanhakijaa. Sisäministeriön arvioiden mukaan heistä noin 10 000 saa oleskeluluvan kansainvälisen suojelun perusteella.

Oleskeluluvan jälkeen turvapaikan saanut tarvitsee kuntapaikan ja täysipainoiset kotouttamistoimet.

Kuntien toteuttamiin kotouttamistoimiin hallitus on varannut kuluvalle vuodelle 162 225 000 euroa.

Lisäystä on vain 67 miljoonaa eli 70 prosenttia enemmän kuin viime vuonna, vaikka kotoutettavien määrän ennakoidaan kolminkertaistuvan.