Suurmoskeijan rakentaminen Helsinkiin on ollut esillä kaupunginvaltuustossa.  Hankkeen kannattajaryhmä on vieraillut valtuustoryhmissä kertomassa islamilaisen kulttuurikeskuksen ja suurmoskeijan tarpeesta.

Maanantaina kokoontuneen KD Helsingin piirin kevätkokouksen osallistujat keskustelivat hankkeesta. Tarkoitus on rakentaa keskus, joka olisi avoin kaikille muslimeille ja antaisi myös suomalaisille mahdollisuuden tutustua islamilaiseen kulttuuriin ja uskontoon.

Helsingin seudulla arvioidaan olevan 70 000 sunni- ja 10 000 shiiamuslimia. Helsingin Sanomien tammikuisessa artikkelissa suurmoskeijahankkeesta todettiin, että moskeijan rahoituksen kytkeytyminen Bahrainiin ja sen suuriin naapurimaihin on herättänyt epäluuloa Suomessa shiiavähemmistössä. Rahoituskanavat ovat samankaltaisia kuin ne rahalähteet, joista terroristijärjestöt ovat ammentaneet. Siksi kytkökset arveluttavat myös Suomen viranomaisia.

Suurmoskeijan rakennushanke uhkaa lisätä muslimiryhmien välisiä jännitteitä.

Pääkaupunkiseudun muslimiyhteisöillä on monta kymmentä uskonnonharjoituspaikkaa, joista Helsingissä on 21. Monet muslimit ovat julkisuudessa tuoneet esille, ettei ole mahdollista rakentaa eri uskontosuuntia ja etnistä taustaa edustavien muslimien yhteistä, maltillista islamia edustavaa suurmoskeijaa. Suurmoskeijan rakennushanke uhkaa lisätä muslimiryhmien välisiä jännitteitä, vaikka monet heistä ovat tulleet Suomeen nimenomaan jännitteitä pakoon.

Helsingin Kristillisdemokraattien kanta on, ettei kaupungin pidä osoittaa tonttia tai tehdä kaavamuutoksia suurmoskeijaa varten.