– Talouden rakenteet on laitettava kuntoon täysin riippumatta siitä, mikä valuutan nimi on. Yhtä lailla utopistista on odottaa, että eurossa olisi jokin talouden takuu ja onnela, kuin olettaa, että kaikki ongelmat ratkeavat, kun eurosta lähdetään, huomauttaa KD:n puheenjohtaja Sari Essayah.

Eduskunta on saanut pohdittavakseen kansalaisaloitteen, jossa vaaditaan kansanäänestyksen järjestämistä siitä, jatketaan eurossa vai ei.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah suhtautuu keskustelunavaukseen positiivisesti.

– Tämä kansalaisaloite toimii äärimmäisen hyvänä keskustelunavauksena sille, mikä on koko tämän eurojärjestelmän ja EMUn tulevaisuus. Tähän keskusteluun Kristillisdemokraatitkin erittäin aktiivisesti osallistuu, Essayah toteaa.

– Sitä, järjestetäänkö asiasta kansanäänestys, joutuvat puolestaan perustuslain asiantuntijat pohtimaan.

Riippuen siitä kuinka paljon markkamme devalvoituisi, kasvaisivat velat samassa suhteessa. Se olisi kovaa kyytiä. Moni meistä muistaa sen ajan 1990-luvulla, jolloin korot huitelivat 16–20 prosentin tietämissä.

Suomen kansalta ei aikanaan kysytty, haluaako se liittyä euroon. Essayah arvelee, ettei moni osannut ennustaa, millainen yhteisvaluutan aikakaudesta tulee. Talouskriisin jälkeen on eletty hyvin vaatimattoman kasvun aikaa.

– Euroopan keskuspankki on yrittänyt sekä rahatarjontaa lisäämällä että äärimmäisen matalilla korkotasoilla saada kasvua aikaan reaalitalouden puolelle. Tulokset ovat olleet hyvin laihoja.

Essayah muistuttaa, että taantuman lisäksi taloutta ovat painaneet myös yhteisvastuiden lisäykset erilaisten mekanismien kautta.

– Kaikki tämä on ollut varmasti syvä pettymys niille, jotka ajattelivat, että yhteinen valuutta ratkaisisi talouden ongelmat ikään kuin itsestään. Näinhän ei ole käynyt.

Pitäisikö yhteisvaluutasta sitten lähteä? Eurokriitikot ovat sanoneet, että silloin olisi mahdollista luopua palkkojen alentamisesta, eläkeindeksien jäädyttämisestä ja menoleikkauksesta, kun tämä kelluva valuutta tämän kaiken korjaisi devalvoituessaan.

– Yhteinen valuutta sitoo yhteiseen talouspolitiikkaan, vaikka taloudet ovat keskenään erilaisia ja elävät erilaista suhdannesykliä. Omassa valuutassa moni maa olisi jo devalvoinut. Yhteisessä valuutassa ei ole muuta mahdollisuutta kuin sisäinen devalvaatio, eli palkkojen jäädyttäminen ja menojen leikkaaminen. Tämä luonnollisesti aiheuttaa kansalaisissa vastustusta tälle politiikalle.

– Mutta näkisin kuitenkin, että talouden rakenteet on laitettava kuntoon täysin riippumatta siitä, mikä valuutan nimi on. Yhtä lailla utopistista on odottaa, että eurossa olisi jokin talouden takuu ja onnela, kuin olettaa, että kaikki ongelmat ratkeavat, kun eurosta lähdetään, Essayah huomauttaa.

– Oman talouden kuntoon laittaminen on kaiken keskiössä.

Miten kävisi suomalaisten matalakorkoisille lainoille, jos mentäisiinkin takaisin markkaan?

– Riippuen siitä kuinka paljon markkamme devalvoituisi, kasvaisivat velat samassa suhteessa. Se olisi kovaa kyytiä. Moni meistä muistaa sen ajan 1990-luvulla, jolloin korot huitelivat 16–20 prosentin tietämissä. Se kaikki olisi pois reaalitalouden puolelta.

Essayah kuitenkin muistuttaa, että on tärkeä tietää mihin suuntaan euroa ollaan viemässä. Vajaa vuosi sitten julkaistiin Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistely, jota sorvasivat myös viisi presidenttiä.

– Siinä euro nähdään hyvin vahvasti liittovaltiokehityksen kärkenä. Kymmenen vuoden sisällä EMUssa olisi oma budjetti, valtiovarainministeri ja verotusoikeus, mahdollinen verotuksen yhtenäistäminen ja oma ulkoinen edustus.

– Nämä kaikki ovat hyvin pitkälle vietyjä liittovaltiokehikkoja. Toki nämä vaatisivat toteutuakseen myös perussopimuksen muutoksen. Suunnitelmassa on ajateltu, että tämä kaikki veisi syvään yhtenäiseen euroalueeseen ja liittovaltioon. Tämä on suunta, johon Suomen ei kannata mennä.

– Tämä liittovaltiokehitys ei ole eurokriisin ratkaisu vaan se päin vastoin syventää ongelmia, sillä yhteisvastuu aina heikentää jäsenmaan omaa vastuuta omasta taloudestaan.

 

 

Sari Essayah Asmo Maanselän haastateltavana KD-Kompassissa. Kuuntele haastattelu täältä.