Kristillisdemokraattien varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Sari Tanuksen mukaan päättäjien pelko ja menneisyyden haavat vaikuttivat Omantunnonvapaus-kansalaisaloitteen käsittelyyn eduskunnassa.

Eduskunta äänesti lähes 70 000 allekirjoitusta keränneen, terveydenhuollon henkilöstön oikeuksia koskeneen Omantunnonvapaus-kansalaisaloitteen kumoon viime joulukuussa.

Kristillisdemokraattien kansanedustaja ja puolueen varapuheenjohtaja Sari Tanus myöntää, että päätöksestä jäi ”avoin haava.”

Tanus muistaa intensiivisen debatin, joka aiheesta eduskunnassa käytiin. Monien edustajien äärimmäisen voimakkaat reaktiot kansalaisaloitetta kohtaan mietittyvät vieläkin.

– Abortti on vaikea ja herkkä aihe, ja suhtautumiseen vaikuttaa omat tai lähipiirin kokemukset ja kenties työhistoria. Kipu ja siihen liittyvät tunteet tulivat käsittelyssä pintaan

– Kansalaisaloitteessa ei esimerkiksi käsitelty naisten oikeutta aborttiin lainkaan, mutta silti se nousi itsepintaisesti keskustelussa esiin, Tanus muistaa.

Sen sijaan niiden oikeudet, joita aloite todellisuudessa koski, jäivät ilman vastausta.

– Samalla ohitettiin mielipiteen- ja uskonnonvapaudet sekä näiden henkilöiden oikeus pyrkiä opiskelemaan ja työskentelemään haluamallaan alalla.

Tanus on vakuuttunut, että pelko ja menneisyyden haavat vaikuttivat monen päätökseen asiassa.

Puolustusreaktio syrjäytti aloitteen asianmukaisen käsittelyn. Asia haluttiin nopeasti pois päiväjärjestyksestä.

– Abortti on vaikea ja herkkä aihe, ja suhtautumiseen vaikuttaa omat tai lähipiirin kokemukset ja kenties työhistoria. Kipu ja siihen liittyvät tunteet tulivat käsittelyssä pintaan.

Henkilökohtaisesti Tanukselle tultiin osoittamaan tukea, mutta valiokunnissa ja istuntosalissa samat henkilöt istuivat hiljaa ja äänestivät ryhmänsä mukaan tai jättivät äänestämättä.

Pelko siis vaikutti lopputulokseen.

– Kun pelko ja menneisyyden haavat tällä tavoin vaikuttavat päätöksiin tänä päivänä, on sillä vaikutusta myös tulevaisuusnäkökulmasta, Tanus arvioi.

Hän muistuttaa, että Omantunnonvapaus-kansalaisaloitteen kohderyhmä, terveydenhuollon henkilökunta, kätilöt ja synnytyslääkärit vastaavat yhteiskunnan uusiutumisesta.

– Onko siis oikein, että ihmisten, jotka pitävät arvossa ihmiselämää huolimatta sen iästä, koosta, toimintakyvystä tai kunnosta, asuinpaikasta tai tuottavuudesta, mielipide jätetään huomiomatta, Tanus kysyy.