Timo Soini: ”Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan keinovalikoiman on oltava laajin mahdollinen”
17.6.2016 klo 12:52 Politiikka Samuli Rissanen
– Suomen on ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan varauduttava nopeisiin ja arvaamattomiin muutoksiin toimintaympäristössään, josta emme halua emmekä voi eristäytyä, ulkoministeri Timo Soini sanoi esitellessään hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon.
Valtioneuvoston tänään hyväksymä ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko korostaa syvenevää yhteistyötä Yhdysvaltojen, Naton ja erityisesti Ruotsin kanssa.
Seloteon medialle esitellyt ulkoministeri Timo Soini arvioi, että turvallisuusympäristö on muuttunut ja Suomen on tiivistettävä yhteistyötä kumppaniensa kanssa.
– Suomi ylläpitää kaikkea arsenaalia, jota tarvitaan, jos tilanne muuttuu
Muutos on Soinin mukaan ollut nopeaa ja ennakoimatonta.
Keskeisin muutos turvallisuusympäristössä on Soinin mukaan se, että Venäjä otti laittomasti haltuunsa Krimin. Tämä on lisännyt jännitystä Euroopassa.
Selonteossa todetaankin, että ”lähialueen turvallisuuspoliittisen tilanteen takia sotilaallisen voiman käyttöä Suomea vastaan tai sillä uhkaamista ei voi sulkea pois.”
Soini kertoi, että selonteon lähtökohta on se, ettei Suomen käytössä olevaa keinovalikoimaa kriisin uhatessa mitenkään supisteta.
– Suomi ylläpitää kaikkea arsenaalia, jota tarvitaan, jos tilanne muuttuu, Soini kertoi tiedotustilaisuudessa.
Suomi pitää esimerkiksi yllä mahdollisuutta hakea jäsenyyttä Natossa. Kansanäänestystäkään ei ole selonteossa asetettu Nato-jäsenyyden ehdoksi.
Soinin mukaan Suomi tekee ratkaisunsa omista lähtökohdistaan käsin.
– Tiedossa toki on, että Venäjä on ilmoittanut, että Suomen Nato-jäsenyydellä on seurauksia. Suomi tekee silti omat ratkaisunsa, itsenäisesti, Soini korosti.
Presidentti Sauli Niinistö arvioi samansuuntaisesti Dagens Nyheterin (16.6) haastattelussa, että Suomi voi hakea Naton jäsenyyttä, jos turvallisuuspoliittinen tilanne heikkenee voimakkaasti.
Nato-yhteistyötäkin hanakammin Suomi tiivistää puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa. Siitä tehdään laaja-alaista ja sitä edistetään yhteisten etujen pohjalta, ilman rajoitteita.
Suomen intressissä on myös EU:n vahvistaminen turvallisuusyhteisönä. Soinin mukaan EU-sopimusten avunantolauseke osoittautui toimivaksi myös käytännössä, ei pelkästään kirjaimena.
Viime syksynä Ranska vetosi turvalausekkeeseen ja sai Pariisin terrori-iskujen jälkeen myöntävän vastauksen lähes poikkeuksetta kaikilta EU-jäsenmailta.
Hallituksen ulko-ja turvallisuuspoliittinen selonteko tulee eduskunnan käsiteltäväksi ensi viikon tiistaina.